Euroopan-viitekorkojen kehitys on olennainen osa asuntovelallisten lainakustannuksia, ja niiden nopea nousu on herättänyt huolta suomalaisissa. Kysymys velallisten keskuudessa ja suurempaa velanottoa suunnittelevien keskuudessa on; voiko rahan hinnannousu jatkua edelleen?
Euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko on päivittäin julkaistava euromaiden yhteinen viitekorko, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille euromääräisillä rahamarkkinoilla. Euroopan-viitekorkojen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko.
Mainos
Viime keväänä Euroopan-viitekorot alkoivat kipuamaan jyrkkään nousuun EKP:n aloitettua ohjauskoron nostot. 12 kuukauden euribor on sittemmin ylittänyt neljän prosentin rajan. Huomion siirryttyä Yhdysvalloissa ja Euroopassa havaittuihin pankkiongelmiin, viitekorko kääntyi hetkellisesti laskuun, jonka jälkeen se on jatkanut tasaista nousua.
Euroopan viitekoron tuleva kehitys liittyy suoraan EKP:n ohjauskorkoon. Korkopäätökset taas riippuvat euroalueen inflaation kehityksestä.
Inflaation hillitseminen keskuspankin fokuksessa
EKP:n mukaan inflaatio euroalueella on liian kovaa, eikä hidastumista ole vielä nähtävissä. Tämän takia keskuspankki ei ole höllentänyt rahapolitiikkansa kiristystä. Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina 15.6.2023 nostavansa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
EKP:n pääjohtajan mukaan nosto johtuu inflaatiopaineiden jatkuvasta korkeasta tasosta. Markkinoiden yleinen näkemys näyttäisi olevan, että EKP tulee nostamaan ohjauskorkoaan uudelleen heinäkuussa 2023.
Tämä tarkoittaa jatkuvaa nousua, vaikka nousuvauhti näyttäisikin hidastuvan. Pankit eivät enää tee suuria 0,5 prosenttiyksikön koronnostoja, vaan ovat siirtyneet suosimaan pienempiä 0,25 prosenttiyksikön korotuksia.
EKP:n koronnosto vastasi markkinoiden odotuksia, joten ilmoituksen jälkeen ei koettu merkittäviä kurssimuutoksia.
Inflaatiovauhti on EKP:n skenaarioissa arvioitu hitaammaksi kuin joulukuun arvioissa, joissa energian hinta alkoi laskea. Inflaation odotetaan euroalueella olevan keskimäärin 5,3 prosenttia vuonna 2023, laskevan 2,9 prosenttiin vuonna 2024 ja olevan 2,1 prosenttia vuonna 2025.
Hinnankorotuspaineet eivät kuitenkaan ole väistyneet kokonaan. EKP:n mukaan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on nopeutunut helmikuussa, ja sen odotetaan olevan tänä vuonna Suomessa keskimäärin 4,6 prosenttia. Tämä on nopeampi tahti kuin joulukuun ennusteissa.
Keskuspankin strategia olennainen
EKP:n neuvosto tiedostaa markkinoiden jännittyneen tilanteen ja on valmis tarvittaessa toimiin hinta- ja rahoitusvakauden varmistamiseksi euroalueella. Inflaation ennakoitu kehitys, rahoitusmarkkinoilta saatavat tiedot ja rahapolitiikan vaikutukset otetaan huomioon päätöksissä.
EKP:n asiantuntijoiden tuoreimmat arviot valmistuivat maaliskuun alussa, ennen finanssimarkkinoiden jännitteiden voimistumista. Nämä jännitteet voivat vaikuttaa talous- ja inflaatiokehitykseen.
Viitekoron tuleva kehitys – ennusteet ja mahdollisuudet
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo, että Euroopan-viitekoron heilahtelut jatkuvat. Gerich ei kuitenkaan usko, että vuoden viitekorko palaa neljän prosentin tasolle ainakaan lähiaikoina.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde antoi ymmärtää, että keskuspankki yrittää hillitä ohjauskoron nostoja. Hän korosti, että EKP on tarvittaessa valmis tarjoamaan likviditeettiä pankeille. EKP perustaa seuraavat korkopäätöksensä makrotalouden tilastoihin.
Lagarde totesi lehdistötilaisuudessa, että tässä vaiheessa ei ole mahdollista antaa täsmällisiä arvioita tulevista korkopäätöksistä. Tämä viittaa siihen, että EKP seuraa tilannetta tiiviisti ja reagoi tarvittaessa nopeastikin muuttuviin markkinaolosuhteisiin.
Pankkien ongelmista johtuvat koronnosto-odotukset ovat heikentyneet merkittävästi. Markkinat arvioivat tällä hetkellä keskuspankin korkotason huipun nousevan vain hieman yli neljään prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä korkotasoa.
Osakesäästöpankin markkinaekonomistin Jari Hännikäisen arvion mukaan viitekorko asettuisi noin 4% tasolle vuoden 2023 aikana säilyen sillä tasolla vuoden loppuun asti.
Mihin kehitys johtaa?
Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka korkealle viitekorko nousee. Markkinoiden arvioimat koronnousun huiput ovat lähellä nykyistä tasoa, mutta taloudellinen tilanne on muuttuva ja ennakoimaton. Viitekoron nousun hillitseminen vaatii EKP:n jatkuvaa aktiivisuutta ja inflaation sekä talouden tarkkaa seurantaa.
Vaikka talousnäkymät ovat epävarmoja, on tärkeää muistaa, että keskuspankin tehtävä on ylläpitää hinta- ja rahoitusvakautta. Tätä tehtävää EKP pyrkii hoitamaan parhaansa mukaan, jotta taloudellinen tilanne pysyisi hallinnassa ja euroalueen talouskasvu jatkuisi mahdollisimman tasaisena.
Euroopan viitekoron kehitystä tulee seurata tarkasti, sillä sen nousulla on merkittäviä vaikutuksia asuntovelallisiin ja laajemmin koko talouteen. Tilanteen epävarmuus edellyttää jatkuvaa valppautta ja nopeita toimenpiteitä.
Asuntovelalliset seuraavat koron kehitystä huolestuneina, sillä koronnousu vaikuttaa suoraan heidän taloudelliseen asemaansa. Vaikka asuntolainojen korot ovat vielä historiallisesti kohtuullisessa tasolla, koron nousu tarkoittaa käytännössä suurempia kuukausittaisia lainanhoitokuluja asuntovelallisille.
