Bitcoin | Kurssi, Arvo & Louhinta

Tietoa Bitcoinista

Bitcoin hinta

---

Mikä on Bitcoin? – Lyhyt historia

Vuosi 2008 oli monella tapaa merkittävä: Yhdysvalloissa suuria pankkeja hakeutui konkurssiin, kun finanssikriisi vihdoin puhkesi. Pankit olivat vastuuttomasti antaneet suuria asuntolainoja lähes kenelle tahansa ja paketoineet näistä “roskalainoista” sijoittajille uusia A-luokan tuotteita. Ahneiden pankkiirien virheet maksettiin jälleen veronmaksajien pussista.

Saman vuoden lokakuussa julkaistiin ensimmäinen dokumentti bitcoiniin liittyen, mikä toimi teoreettisena pohjana 3.1.2009 käynnistetylle verkolle. Tämän takana oli nimimerkki Satoshi Nakamoto, joka on vieläkin pysynyt anonyyminä henkilönä tai ryhmänä. Emme siis vieläkään tiedä, kuka tämän mullistavan teknologian on luonut, eikä meidän itseasiassa tarvitsekaan tietää. 

Nakamoto loi täysin avoimen järjestelmän, jota meistä jokainen voi hyödyntää. Hän ei pysty yksin muuttamaan järjestelmässä yhtään mitään, vaan valta on hajautettu kaikille käyttäjille. Bitcoin on digitaalinen rahan teknologia, jonka avulla varallisuutta voi siirtää ja säilöä ilman pankkien tai luottokorttiyhtiöiden välikäsiä. 

Järjestelmän ytimessä toimii lohkoketju, joka on yksinkertaisuudessaan kuin avoin tilikirja. Jokainen siirto kirjataan lohkoketjuun, josta kaikki käyttäjät voivat halutessaan tarkastaa kaikki tapahtuneet siirrot, joten esimerkiksi rikollisten rahasiirtojen seuraaminen on erittäin helppoa, vaikka valtamediassa toisin väitetään. Lohkoketjuun kirjattuja tapahtumia ei voi muuttaa jälkikäteen mitenkään, mikä on sen tärkein ominaisuus. 

Tämä digitaalinen teknologia on toiminut jo 13 vuoden ajan, mikä on iso osoitus luotettavuudesta ainakin muihin kryptovaluuttoihin nähden. Bitcoin on kuitenkin vasta kasvutarinansa alkuvaiheessa, mistä johtuen sen arvo vaihtelee vieläkin suuresti. Se on rikkonut ennätyksiä muun muassa saavuttamalla biljoonan dollarin markkina-arvon nopeimmin ihmiskunnan historiassa.

Miten se toimii?

Bitcoin esitteli uuden tavan luoda valuutta (kryptovaluutta), joka voidaan luoda ja jota voidaan seurata julkisessa tilikirjassa (nimeltä lohkoketju). Tämän vuoksi valuutta ei pysty hallitsemaan tahot, joissa valta on keskittynyt, kuten esimerkiksi yritykset ja valtiot. 

Toisin kuin perinteisillä valuutoilla, jokainen, joka pystyy antamaan tämän verkon ylläpitämiseen tarvittavan laskentatehon, pitää kirjaa jokaisesta tapahtumasta. Vastineeksi nämä osallistujat voivat saada Bitcoinia louhinnasta, joka on prosessi, jolla validoidaan tapahtumat, jotka lisätään kirjanpitoon ratkaisemalla monimutkaisia ​​pulmia. Tätä kutsutaan proof of work (PoW) -konsensusalgoritmiksi.

Mihin sitä käytetään?

Tätä virtuaalista kolikkoa käytetään digitaalisena valuuttana vertaisverkossa tapahtuvissa transaktioissa sekä vaihdetaan tavaroiksi tai palveluiksi toimittajien kanssa, jotka vain hyväksyvät tällaiset maksut. Bitcoin johtaa alati kehittyviä kryptovaluuttamarkkinoita ja jatkuvasti lisääntyviä digitaalisia omaisuuseriä, joita kuka tahansa voi lähettää ja vastaanottaa kaikkialla maailmassa ilman välikäsiä.

Bitcoinin Louhinta

Tuhannet tietokoneet ympäri maailman varmentavat transaktioita ja suojaavat järjestelmää hyökkäyksiltä. He saavat tästä palkinnoksi uusia ”kolikkoja”, josta he usein myyvät osan suoraan markkinoille kattaakseen muun muassa Bitcoin louhinnasta aiheutuvia kuluja, kuten sähkölaskun. Louhintaa voi tehdä vaikka omalla tietokoneellaan, mutta nykyään se on harvoin enää kannattavaa, koska se vaatii paljon laskentatehoa tietokoneelta. 

Toiminnasta kannattavaa saa käyttämällä halpoja energialähteitä, kuten teollisuuden hukkaenergiaa tai uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi Islanti on bitcoin-louhijoiden suosiossa, koska siellä on paljon halpaa vesivoimalla tuotettua energiaa tarjolla. Sähkön lisäksi toiminnan kustannuksiin kuuluu tilavuokra sekä laitteet (Application Specific Integrated Circuit, ASIC), joita ammattimaiset louhijat pääosin nykyään käyttävät.

Louhintaan liittyy myös oleellisesti puoliintuminen (eng. halving). Uusia kolikoita syntyy vain ja ainoastaan louhinnassa, ja tämä palkkion määrä puoliintuu 4 vuoden välein. Tällöin myös uusien kolikoiden tarjonta puolittuu, kun louhijat eivät pysty myymään enempää, kuin mitä ovat palkinnoksi saaneet. 

Jos tarjonta puolittuu ja kysyntä pysyy samana, niin luonnollisesti hinta nousee. Nouseva hinta tekee louhinnasta jälleen kannattavaa, joka motivoi jatkamaan toimintaa. Tämä itseään ruokkiva sykli on ainakin tähän asti nostanut bitcoinin hinnan aina uusiin huippuihin syvienkin laskujen jälkeen. 

Nakamoto määritteli aikanaan bitcoinin varannon 21 miljoonaan. Tästä määrästä on nyt ensimmäisen 13 vuoden aikana louhittu yli 19,1 miljoonaa, eli jäljellä on vain vajaa 2 miljoonaa kolikkoa. Tasaisesti puoliintuva palkkio aiheuttaa sen, että viimeiset kolikot louhitaan arviolta vasta vuonna 2140. 

Miksi käyttää bitcoinia normaalin rahan sijaan?

Suomalaisilla on erittäin haitallinen tapa välttää kaikenlaista pientäkin riskiä ja sulloa palkkatuloista säästetyt rahat “patjan väliin” eli käyttötilille. Suomen pankin mukaan suomalaisten talletuskanta, eli varallisuus käyttötileillä ja pienen koron säästötileillä, oli kesäkuussa 2022 jo yli 113 miljardia. Samaan aikaan inflaatio on ollut 7,8%, joka käytännössä syö suomalaisten ostovoimaa lähes 10 miljardilla yhdessä vuodessa, tilien korkojen ollessa 0-1%. 

Tämän voi kuvata myös käytännön esimerkillä ostovoiman laskusta. 2000-luvun taitteessa, kun markka vaihdettiin euroon, oli yksi euro noin kuuden markan arvoinen. Tuohon aikaan maitopurkki maksoi noin yhden markan ja nyt 20-vuotta myöhemmin samankaltainen maitopurkki maksaa jo yhden euron, eli kuusi markkaa. Vuosituhannen vaihteesta tilille säästetyillä euroilla saa nykyään yhden maitopurkin aikaisemman kuuden sijaan.

Onko kuluttajan siis mitään järkeä säästää varallisuuttaan, jos kerran sen arvo hupenee silmissä ja samalla rahalla saa joka vuosi vähemmän tavaroita ja palveluja? Oikeastaan ei ole, jos ei saa rahoilleen inflaatiota ylittävää tuottoa. Jos tuotto jää alle inflaation, on rahat parempi käyttää nyt, kun tulevaisuudessa. 

Tässä hyvin lyhykäisyydessään kuvattu ongelma, jota suurin osa ihmisistä ei ymmärrä tai ole tullut ajatelleeksi. Tämä on yksi niistä ongelmista, joita bitcoin pyrkii ratkaisemaan.

Rahan siirto ja kolikoiden säilytys

Länsimaissa rahan siirtäminen on yksityishenkilöillä lähes ilmaista. Kaikkialla maailmassa asia ei kuitenkaan ole näin ja se on itse asiassa suuri ongelma. Köyhistä maista kotoisin olevat menestyneet aikuiset joutuvat tällä hetkellä maksamaan jopa useita prosentteja palkkioita, kun he tukevat perheitään kotimaassaan. Hyödyntämällä bitcoinia nämä kustannukset tippuvat merkittävästi. 

Siirrot kestävät myös useita päiviä perinteisellä pankkisiirrolla, kun taas vaihtoehtoinen järjestelmä tarjoaa lohkoketjun avulla 10-60 min siirtoajan, joka muuttuu salamaverkoa käytettäessä jo sekunteihin. 

Omia kolikoitaan voi säilöä välittäjän palvelussa, ohjelmistolompakossa puhelimella tai tietokoneella, laitteistolompakossa, joka on käytännössä kuin USB-tikku sekä paperilompakossa. Yksinkertaisimmillaan varallisuuttaan voi siis säilöä paperilapulla, jossa lukee oma osoitteesi ja siihen pääsyyn mahdollistava avain. Tuhottu tai hukattu lompakko on mahdollista palauttaa varmuuskopion avulla, joka on yleensä 12 tai 24 sanaa.

Erittäin varakkaille tahoille on myös arvokasta, että varoja voi siirrellä helposti paikasta toiseen. Joskus esimerkiksi sota, luonnonkatastrofi tai muu syy yllättää ja on vain pystyttävä lähtemään nopeasti. Tällöin paperilapulla, puhelimessa tai laitteistolompakossa säilytetyt bitcoinit saa vikkelästi mukaan. Tämä olisi huomattavasti hankalampaa, jos varallisuus olisi kiinni esimerkiksi kultaharkoissa tai talojen seinissä. 

Energiankulutus

Valtamediassa uutisoidaan säännöllisin väliajoin bitcoinin energiankulutuksesta, joka toden totta on korkea. Erään tutkimuksen mukaan tämä energiankulutus olisi kuitenkin saatu kuitattua vain 0,25% maapallolla tuotetusta hukkaenergiasta vuonna 2021. Järjestelmä onkin siitä loistava, että louhintaa voidaan toden totta toteuttaa missä tahansa, joten hukkaenergiaa voidaan oikeasti hyödyntää prosessissa. 

Samaisen tutkimuksen mukaan louhinta aiheuttaa merkittävästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöhaittoja, kuin fiat-valuuttajärjestelmä tai kullan louhinta. Fiat-valuuttajärjestelmä pitää sisällään niin monia eri osa-alueita, että sen kokonaisuudessa käyttämä energia on lähes mahdotonta laskea. Kuitenkin pelkästään pankkitoiminta käyttää noin 5-kertaa enemmän energiaa, kuin louhinta. 

Suuri energiankulutus itsessään ei tarkoita, että siitä olisi valtavasti haittaa ympäristölle. Muuan Elon Musk tuo usein esille, kuinka auringosta maapallolle tulee tunnissa riittävästi energiaa ihmiskunnan tarpeisiin koko vuodeksi. Tästä energia pitäisi vaan saada kerättyä nykyistä suurempi osuus aurinkopaneeleilla. Eri tutkimuksista koottujen tietojen mukaan louhijat käyttävät jo nyt 78% uusiutuvaa energiaa.

Nykyinen rahajärjestelmämme kannustaa säästämisen sijaan kuluttamaan mahdollisimman paljon ja nopeasti, jotta talous kasvaa ja voimme kuluttaa lisää. Vahva raha, kuten bitcoin tai kulta, voisi vähentää tätä liikakulutusta ja torjua tällä tavoin ilmastokriisiä. Kerroimme aikaisemmin enemmän vastuullisista sijoituksista toisessa artikkelissamme.

Bitcoinin Tulevaisuus

Ainakaan itselläni ei ole ennustajan lahjoja, joten emme voi tietää miten tulevaisuudessa bitcoinille käy. Voimme kuitenkin mallailla potentiaalisia skenaarioita ja valita niistä kukin itsellemme mieleisen. 

Pessimistinen skenaario: Karhut ovat oikeassa ja kysyntä hiipuu radikaalisti. Keskuspankit luovat omat digivaluuttansa ja ihmiset hyväksyvät tämän täysin, eivätkä näe tarvetta toiselle hajautetulle järjestelmälle. Bitcoin jää yhdeksi kuplaksi muiden joukossa ja tosiuskovaiset hodlaavat omiaan hautaan asti. 

Neutraali skenaario: Nousu laantuu ja vuosituotot tippuvat pysyvästi matalammalle tasolle. Louhinta ei ole enää kannattavaa, kuin lähes ilmaisilla uusiutuvilla energialähteillä, mikä vähentää aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja parantaa mainetta. Valtiot lisäävät sääntöjä, joka helpottaa toimintaa. Volatiliteetti pysyy yhä muita omaisuusluokkia korkeampana, mutta matalampana, kuin aiemmin. 

Optimistinen skenaario: Yhtiöt ja valtiot alkavat hajauttamaan varojaan muiden omaisuusluokkien lisäksi bitcoiniin. Massiiviset rahavirrat nostavat hinnan pysyvästi yli miljoonaan, kun tarjontaa ei ole riittävästi. Salamaverkon käyttö yleistyy ja syrjäyttää luottokorttiyhtiöt. Varallisuuserot tasoittuvat, kun korkean inflaation maat adaptoituvat nopeammin uuteen järjestelmään. 

Näille skenaarioille on vaikea antaa eri todennäköisyyksiä varsinkin nyt, kun korot ovat nousemassa ensimmäistä kertaa kunnolla bitcoinin elinkaaren aikana. Tämän uuden rahajärjestelmän arvo on sen luotettavuudessa, avoimuudessa ja niukkuudessa. Nämä ovat kaikki arvoja, joita ikävä kyllä nykyinen rahajärjestelmämme ei täytä. 

Loputon elvyttämisen ja velkaantumisen mallin on jossain vaiheessa loputtava. Olemme edenneet tällä mallilla niin pitkään, että pehmeää laskua tuskin on odotettavissa. Jos uusi euro- tai finanssikriisi tuhoaa uskon nykyiseen järjestelmään, niin mihin kaikki varallisuus siirtyy? Tätä on mahdoton tietää, mutta 1-5% allokaatio omasta salkusta bitcoiniin voi olla hyvä vakuutus.

Lisää Bitcoinista – Vertaile vaihtoehtoja säilyttämiseen

Artikkelit kryptovaluutoista