Vaikka käyttötileillä lepää yli 80 miljardia euroa, useimmat pankit eivät tarjoa niille senttiäkään korkoa uutisoi Yle. Samalla monet suomalaisista joutuvat maksamaan esimerkiksi asuntolainoistaan yli neljän prosentin korkoa.
Suomessa talletuskorot ovat vaatimattomia tai olemattomia, vaikka euribor-korot ovat nousseet yli neljän prosentin.
Mainos
Euribor vuosien nollakorosta jo yli neljään prosenttiin
EKP on nostanut ohjauskorot korkeimmaille tasolle sitten vuoden 2001, joka puolestaan ajaa Euriboreja edelleen korkeammalle. Pankeissa kuluttajat eivät pääse tästä muutoksesta vielä hyötymään, päinvastoin, tavalliselle pankin asiakkaalle korkojen nousu on toistaiseksi synnyttänyt vain menoja.
Pankit hyödyntävät asiakkaidensa talletuksia käyttötileille, ja myöntävät edelleen esimerkiksi asuntolainoja, joiden korko voi nousta yli 4,5 prosenttiin. Käyttötileille talletattavat rahat ovat tällä hetkellä pankille edullisia tai jopa ilmaisia, jolloin pankit tekevät hyvät tuotot lainatessaan rahat eteenpäin.
Rahoituskanavat eroavat pankkien välillä, mutta koko Suomen pankkisektori rahoittaa karkeasti noin kolme neljäsosaa antamistaan lainoista asiakkaiden talletuksilla.
Vaikka säästötileillä talletuskorot ovat kohonneet ja esimerkiksi yhden vuoden määräaikaistalletuksen korko voi ylittää kolme prosenttia, useimmat suomalaispankit eivät maksa korkoa käyttötileille.
Isot pankit vastahakoisia nostamaan käyttötilien korkoja
Osuuspankilla on Suomen suurimmat talletusvarat. Käyttötileille se ei kuitenkaan maksa talletuskorkoa.
– Arvioimme tilannetta koko ajan, mutta toistaiseksi emme ole päätyneet koron maksuun näille tileille, sanoo OP-ryhmän vähittäispankin liiketoimintajohtaja Harri Nummela Ylelle.
Aktia aloitti kilpailun määräaikaistalletusten koroista viime syksynä Suomessa. Nyt se tarjoaa noin 10 000 euron määräaikaistalletukselle hieman yli kolmen prosentin korkoa. Kuitenkin, kuten moni muukin pankki, Aktia ei maksa korkoa käyttötileille.
– Käyttötili on tarkoitettu etupäässä päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen, ei säästöjen pitkäaikaiseen seisottamiseen, perustelee Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan myyntijohtaja Alek Kaseva Ylelle.
Monet pankit perustelevat samoin.
Esimerkiksi Nordea rohkaisee asiakkaitaan säästämään kertomalla, ettei se maksa korkoa käyttötileille. Nordean johtaja Janne Karjalainen mainitsee, että pankilla on monenlaisia tuotteita, jotka muistuttavat käyttötiliä ja joille voidaan maksaa korkoa.
Pankit neuvovat asiakkaita pitämään käyttötileillään vain muutaman kuukauden nettotulot ja siirtämään ylimääräiset varat esim. määräaikaistileille.
– Meidän ohje on, että käyttelytilillä ei pidettäisi ylimääräisiä varoja, vaan ylimääräinen raha siirrettäisiin vaikka säästötilille. Siellä tarjotaan ihan kilpailukykyistä korkoa tälläkin hetkellä, kertoo Ylelle Suomen henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Janne Lassila Danske Bankista.
Lassila uskoo, että pitkittyneiden nollakorkojen takia monet asiakkaat ovat saattaneet unohtaa, että tilien koroista voi todella saada talletuskorkoja.
Ruotsissa pankkeja koitetaan herättää
Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson ojensi Ruotsin pankkeja noin kaksi viikkoa sitten. Hän otti yhteyttä kaikkiin Ruotsin johtaviin pankkeihin ja ilmaisi näille paheksuntansa.
Viime aikoina pankit ovat julistaneet ennätystuloksia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Svantessonin mukaan nämä tulokset saattavat olla jopa liian hyviä.
– Suuret voitot johtuvat ennen kaikkea siitä, että pankit voivat laskuttaa antamistaan lainoista korkeampia korkoja kuin ne itse maksavat asiakkailleen käyttö- ja säästötileistä, Svantesson kommentoi Dagens Nyheterille.
Svantessonin kritiikki keskittyi ennen kaikkea pankkien mataliin korkoihin käyttö- ja säästötileillä.
Handelsbanken ja S-pankki maksavat korkoa
Handelsbanken tarjoaa käyttötilille 0,5% korkoa, kun taas S-pankki antaa asiakasomistajilleen 0,3% korkoa käyttötileilleen. Molempien pankkien korko määräytyy heidän omien viitekorkojensa, eli prime-koron, mukaan.
– Asiakkaiden talletukset muodostavat perustan pankin luotonannolle, ja tästä syystä meistä on reilua, että käyttötilienkin korko seuraa yleistä korkotasoa, S-pankin tuoteryhmäpäällikkö Olli Myöhänen kommentoi Ylelle.
Tällä hetkellä muut pankit eivät ole vastanneet käyttötilien korkojen nostoon. Yhteensä S-pankin ja Handelsbankenin osuus kaikista talletuksista on noin 7%.
Ruotsissa kolme johtavaa pankkia alkoi maksaa korkoa käyttötileilleen juuri ennen ministeri Svantessonin kommentteja – ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Handelsbanken Ruotsissa nosti kesäkuussa käyttötiliensä korkoa 0%:sta 0,25%:iin. Pian tämän jälkeen sekä Svedbank että SEB tekivät samoin.
Rahoituksen asiantuntija, professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta, arvelee, että jos yksi Suomen suurimmista pankeista alkaisi maksaa korkoa käyttötileille, se saattaisi aiheuttaa kilpailureaktion. Jos jokin isoista pankeista avaisi pelin, muut varmastikin reagoisivat.
Miksi käyttötilien korot ovat edelleen nollassa?
Tällä hetkellä pankit eivät näe syytä maksaa korkoa käyttötileille, toteaa Puttonen Ylelle.
– Meillä ei ole kulttuuria siitä, että talletuksia kilpailutettaisiin, ja kun tällaista ei ole, niin eihän pankeilla ole myöskään tarvetta alkaa maksaa korkeampia talletuskorkoja.
Pankkien välillä on vain vähän kilpailua, eivätkä asiakkaat myöskään siirrä varojaan tililtä muihin sijoitusmuotoihin. Yhdysvalloissa esimerkiksi on havaittavissa trendi, jossa asiakkaat siirtävät varojaan pankkitileiltä rahamarkkinarahastoihin, jotka ovat jääneet Suomessa huomiotta nollakorkokaudella. Tämä on johtanut siihen, että Yhdysvaltain pankkien on ollut pakko nostaa talletuskorkojaan.
Suomessa tällaista reaktiota ei ole nähty.
Suomen pankkikulttuurissa on Puttosen mukaan universaalipankin idea. Useimmat suomalaiset hoitavat kaikki raha-asiansa yhdessä pankissa, mukaan lukien päivittäiset raha-asiat, asuntolainat, säästäminen ja jopa vakuutukset. Suomalaiset ovat myös tunnettuja pankkiuskollisuudestaan.
Tämä passiivisuus näkyy myös rahamäärissä, jotka pidetään pankkitileillä. Kesäkuun lopulla yli yön talletuksissa oli melkein 82 miljardia euroa. Pankkitalletusten eri tyypit ja summat euroina. Lähde: Suomen Pankki, Kuva: Osmo Päivinen / Yle
Tämä säästämiskulttuuri on Suomessa syvään juurtunut. Aiemmin pankkitilien tuotot olivat verovapaita, mikä kannusti säästämään. Tämä kulttuuri on edelleen vahva, erityisesti vanhempien sukupolvien keskuudessa.
– Suomessa ollaan tyytyväisiä siihen, että se pankkitalletuksen nimellisarvo säilyy. Sitä ei koeta niinkään ongelmana sitä, että sen ostovoima häipyy inflaation mukana.
Puttonen lisää, että pankit ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, jossa käyttötileille ei makseta korkoa.
