Ara asunnot – Kenelle ne sopivat?

ARA-vuokra-asunnot: Hyödyt, haitat ja valintaperusteet

ARA-vuokra-asunnot ovat Suomessa valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Niitä on noin 351 000, ja ne omistavat kunnat, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt. Ne tarjoavat kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja erityisesti niille, jotka eivät omista omaa asuntoa tai joilla on rajoitetut taloudelliset resurssit. 

Asunnot vuokrataan ensisijaisesti ruokakunnille, joilla on suurin tarve vuokra-asunnolle, ja niiden valinnassa pyritään monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen.

Mainos

ARA-vuokra-asuntoja hallinnoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), joka on valtion virasto.

ARA-vuokra-asuntojen hyödyt

ARA-vuokra-asunnot tarjoavat useita etuja, mukaan lukien:

• Kohtuuhintaisuus: ARA-vuokra-asunnot ovat usein edullisempia kuin yksityiset vuokra-asunnot (keskimäärin 25 % edullisemmat kuin markkinavuokrat). Vuokrat määräytyvät asuntojen tuotantokustannusten, ei markkinahintojen, mukaan.
• Asumisturva: ARA-vuokra-asuntoihin liittyy asumisturva, joka tarkoittaa, että vuokralaisella on oikeus jatkaa asumistaan asunnossa, kunhan hän hoitaa vuokranmaksun ja muut velvollisuudet.
• Hyvät sijainnit: ARA-vuokra-asunnot sijaitsevat usein hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä.

ARA-vuokra-asuntojen haitat

Kuten kaikilla asumisratkaisuilla, myös ARA-vuokra-asunnoilla on omat haasteensa:

• Saatavuus: ARA-vuokra-asuntojen saatavuus voi olla rajoitettua, ja niihin voi olla pitkät jonot, erityisesti suurissa kaupungeissa.
• Tulorajat: Liian korkeat tulot tai varallisuus voivat rajoittaa hakuprosessia.
• Vuokranantajan määräysvalta: Vuokranantajan määräysvalta asuntoon liittyvissä päätöksissä, kuten remontoinnissa, voi olla rajoitettua.

ARA-vuokra-asuntojen tuotantokustannukset määrittävät niiden vuokrat. Tuotantokustannukset ovat monimutkaisen yhtälön tulos, jossa yksi merkittävä tekijä on rahoituskustannukset. Suurin osa asuntojen rahoituksesta tulee lainoista, joiden korot ovat usein sidoksissa Euribor-korkoon. Euribor, joka on euroalueen pankkien välisten rahamarkkinakorkojen keskiarvo, vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan. 

Vaikka valtio tukeekin ARA-vuokra-asuntojen rakentamista, Euribor-korkojen mahdolliset muutokset voivat silti vaikuttaa vuokrien tasoon pitkällä aikavälillä. Tämä on tärkeää huomata, kun puhutaan ARA-vuokra-asuntojen kohtuuhintaisuudesta.

ARA-vuokra-asuntojen valintaperusteet

ARA-vuokra-asunnon saaminen perustuu hakijan tulojen ja varallisuuden arviointiin sekä asunnon tarpeeseen.

• Tulo- ja varallisuusrajoitukset: ARA-vuokra-asunnoissa on tulo- ja varallisuusrajoitukset, jotka määrittelevät, kenellä on oikeus hakea ja saada ARA-vuokra-asunto. Tulo- ja varallisuusrajoitukset määräytyvät hakijan kotitalouden koon ja tulotason mukaan.
• Asunnottomat, vammaiset ja pakolaiset: Erityiset kriteerit pätevät asunnottomille, vammaisille ja pakolaisille, jotka voivat saada etusijan asuntojonossa.
• Erityiset perusteet: Vuokranantaja voi myös ottaa huomioon erityiset perusteet, kuten sosiaaliset ja terveydelliset syyt.

ARA-vuokra-asuntojen saantia koskevat yksityiskohtaiset perusteet voivat vaihdella eri kunnissa ja asuntoyhtiöissä, joten on suositeltavaa tarkistaa nämä tiedot paikallisilta vuokranantajilta tai ARA:n verkkosivuilta.

Tulot ja varallisuus

Sekä ARA-vuokra-asuntojen että omistusasuntojen kohdalla taloudellinen tilanne on keskeisessä asemassa.

ARA-vuokra-asuntojen saanti riippuu hakijan tuloista ja varallisuudesta, jotka eivät saa ylittää asetettuja rajoja. Tämä varmistaa, että ARA-vuokra-asunnot ovat tavoitettavissa niille, jotka tarvitsevat niitä eniten.

Osaomistusasuntojen asukkaiden valintakriteerit

Valintaprosessi osaomistusasuntojen asukkaille noudattaa samoja kriteereitä kuin valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdalla.

Palvelutalojen asukasvalinnan kriteerit

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnan periaatteet pätevät myös palvelutalojen asukasvalintaan. Tämän lisäksi on varmistettava, että hakijat kuuluvat ARAn myöntämän avustuksen mukaisiin erityisryhmiin (muun muassa muistisairaat, fyysisesti rajoitteiset vanhukset, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset, pitkäaikaisasunnottomat, ja tukea tarvitsevat nuoret). Asukasvalinta ei voi perustua ainoastaan palveluseteliin, maksusitoumukseen tai palveluntarpeeseen.

Palveluasumisen tarpeellisuus arvioidaan lääkärin tai muun alaan perehtyneen ammattilaisen, kuten sosiaalityöntekijän, kirjallisen lausunnon perusteella. Lausunnossa on esitettävä tietoa hakijan sairauksista ja vammoista. Siinä on myös arvioitu hänen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyään. Lisäksi on todettava, onko hakijan toimintakyky heikentynyt niin merkittävästi, että hän tarvitsee palveluasumista.

Varallisuusrajojen määrittäminen ARA-vuokra-asunnoissa

ARA-vuokra-asuntojen varallisuusrajojen määrittely perustuu Tilastokeskuksen tiedostoihin, jotka koskevat vanhojen osakehuoneistojen velattomia neliöhintoja. Hakijan ruokakunnan koon sekä asunnon keskimääräisen hinnan huomioiden määritellään tietty asunnon koko. Varallisuusraja lasketaan tätä kokoa, keskihintaa ja 40 prosentin kerrointa hyödyntäen.

Kasvukeskuksissa voidaan kokonaishintaan lisätä tarvittaessa 10 000 euroa per henkilö, jos hakijoita on 4 tai enemmän. Pääkaupunkiseudulla voidaan yhden hakijan ruokakunnalle laskettavaa kokonaishintaa korottaa 20 %, jotta se vastaisi paremmin markkinahintoja.

Seuraava taulukko selventää, kuinka asunnon kokonaishinnat lasketaan ruokakunnan koon mukaan:

Kuntakohtainen varallisuusraja saadaan laskemalla asunnon kokonaishinta käyttämällä edellä esitettyä laskentakaavaa, ja kerrotaan lopputulos 40 prosentilla. Varallisuusraja = (ruokakunnan mukainen asunnon koko) x (keskihinta) x 40 %.

(katso keskihinnat https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ashi/statfin_ashi_pxt_13mp.px/)

Lisää aiheesta:

Vuokramarkkinat elpymässä – selviä alueellisia eroja kuitenkin löytyy Yle: Ennuste kertoo: näin asumismenot kallistuvat – omakotitalon ja vuokrakämpän välillä huima ero