Rahastosijoittaminen ja rahastosäästäminen on monille aloitteleville sijoittajille ehdottoman toimiva vaihtoehto varallisuuden kerryttämiseen. Rahastot voivat vaikuttaa alkuun monimutkaisilta sijoituskohteilta, sillä erilaisia rahastoja on tarjolla markkinoilla huimat määrät, mutta yleisesti ottaen rahastosijoittaminen on eittämättä helpoin ja vaivattomin tapa säännölliseen säästämiseen.
Sijoitusrahastot toimivat käytännössä katsoen siten, että esimerkiksi pankin tai sijoitusyhtiön tarjoama rahasto kerää sijoittajien rahastoon sijoitetut varat kokoon, ja sijoittaa ne edelleen moniin eri kohteisiin rahaston luonteen mukaisesti. Sijoitusrahasto voikin sijoittaa näitä varoja muun muassa korkoinstrumentteihin, osakkeisiin tai raaka-aineisiin.
Mainos
Suomessa ensimmäiset sijoitusrahastot aloittivat toimintansa vuoden 1987 lopulla, sillä ennen tuota kalenterivuotta ei valtakunnastamme löytynyt edes lainsäädäntöä sijoitusrahastoille. Suomessa rahastosijoittaminen lähti kuitenkin yleistymään vasta 1990-luvun aikana, ja noista hetkistä lähtien rahastosijoittaminen on ollut jatkuvassa kasvussa.
Rahastot – ja sijoittaminen ylipäätään – kiinnostaa Suomessa nyt enemmän kuin koskaan, ja tämän kiinnostuksen puitteissa Sijoituskohteet.fi päättikin kasata mittavan tietopaketin rahastosijoittamisen ja rahastosäästämisen maailmasta.
Miksi rahastosijoittaminen kannattaa?
Ylen vuonna 2017 julkaisemassa artikkelissa nimittäin kerrottiin, että suomalaisten perinteisillä käyttötileillä makaa käypää rahaa peräti 85 miljardin euron edestä. Tämän pankkitilillä majailevan rahamäärän ongelma on se, ettei se tuota mitään – päinvastoin. Inflaatio syö jokaisen ”pankkitilisäästäjän” varallisuutta tasaisen tappavaan tahtiin. Pankkitilillä raha ei siis edes säilytä omaa arvoaan!
Mikäli siis pankkitilillä on ”ylimääräistä” tai mikäli kuukausittaisesta budjetista on nipistettävissä tällaisia ylimääräisiä rahasiivuja, on rahastoihin sijoittaminen ja rahastosäästäminen ehdottomasti paras tapa taloudellisten tulevaisuusnäkymien parantamiseen. Rahastosijoittaminen sisältääkin kaikkien sijoitusmuotojen vertailussa ne kevyemmät riskit, ja samalla rahastosijoittamisessa näiden riskitasojen arviointi on myös montaa muuta sijoitustapaa selkeämpää.
Näin ollen rahastojen voidaankin sanoa sopivan parhaiten juuri aloittelevan sijoittajan salkkuun. Rahastosijoittamiseen kun ei liity samantasoista, pakollista markkinoiden ja pörssikurssien seurantaa sekä näiden tietojen jatkuvaa analysointia kuin esimerkiksi osakesijoittamiseen.
Sen lisäksi, että rahastot ovat kaikista vaihtoehdoista se helpoiten lähestyttävä sijoituskohde, on rahastosijoittamisen vahvuus myös se, että rahastot soveltuvat hyvin laajalti monen tyyppisille sijoittajille. Eli olit sitten säännöllinen säästäjä tai suuria kertasummia sijoittava yksilö, löytyy rahastojen runsaasta valikoimasta varmasti jokaiselle ”pelaajatyypille” suotuisa sijoitusvaihtoehto.
Rahastosijoittaminen tarjoaa sijoittajille myös helpon väylän sijoitusten hajauttamiseen, sillä rahastojen varat on sijoitettu aina kymmeniin tai jopa satoihin eri kohteisiin. Rahastoihin sijoittaminen hajauttaakin sijoituksesi automaattisesti, ja tuovat sinulle mahdollisuuden päästä kertaheitolla lukuisten eri pörssiyhtiöiden omistajaksi.
Sijoitusrahastotyypit
Erilaiset sijoitusrahastot voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen eri kategoriaan, jotka määrittelevät rahaston toimintamallin peruspiirteet. Perinteisin kategoriajako rahastojen maailmassa voidaan tehdä aktiivisten ja passivisten rahastojen välillä.
Passiiviset sijoitusrahastot pyrkivät seuraamaan rahastolle asetettua kohdeindeksiä mahdollisimman tarkasti, jolloin rahastosta saatava tuotto onkin pitkällä aikavälillä markkinoita vastaavaa luokkaa. Passiivisesti hoidetulla rahastolla on hallinnointikulut myös lähes aina huomattavasti alhaisemmat, joten juuri nämä passiiviset rahastot sopivat usein parhaiten aloitteleville piensijoittajille.
Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa rahastolle määrätty salkunhoitaja taasen pyrkii niin sanotusti voittamaan markkinat, eli toisin sanoen näiden rahastojen tavoite on usein se, että rahasto voittaa rahastolle asetetun vertailuindeksin. Rahaston oma salkunhoitaja toimii rahaston sijoitusten osalta omaa harkintaansa käyttäen, jolloin tottakai rahaston hallinnointipalkkiot ovat myös passiivisia rahastoja suuremmat.
Aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot – sekä niiden ohella usein tämän tyyppisiin rahastoihin sisällytetyt tuottosidonnaiset palkkiot – ovatkin tietty omiaan nakertamaan rahastoista saatavia voittoja pienemmiksi, mikä näkyy tuotoissa ankarasti etenkin pitkällä aikajänteellä. Näin ollen aktiivisiin rahastoihin sijoittamista kannattaa vähintäänkin harkita kahteen kertaan.
Markkinoilta löytyy aktiivisten ja pasiivisten rahastojen ohella myös niin sanottuja piiloindeksoivia rahastoja, joiden sanotaankin olevan yksi suurimmista ”huijauksista”. Tällaiset rahastot kuvataan olevan aktiivisesti hoidettuja rahastoja, joskin todellisuudessa rahastot seuraavatkin tiettyä vertailuindeksiä yrittämättä voittaa markinaa. Samalla toki piiloindeksoitujen rahastojen kulut ovat samaa luokkaa kuin aidoissa aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, jolloin mahdolliset tuotot minimoituvat – ja jopa vääntyvät miinus-merkkisiksi.
Rahasto-kategoriat – Valikoimaa riittää
Edellä kerrottuihin kategorioihin voidaan kuitenkin sisällyttää huomattava määrä erilaisia rahastotyyppejä, jotka määrittävät käytännössä sen, millaista sijoituspolitiikkaa kukin rahastoista harjoittaa. Toisin sanoen, rahaston tyyppi kertoo, mihin sijoituskohteisiin rahastot ovat varoja sijoittaneet.
Sijoitusrahastojen toiminta saattaa kuulostaa vieraalta sellaisen korviin, joka ei rahastojen ja arvopaperien maailmaan ole ehtinyt pahemmin tutustumaan. Ja lukuisten ja lukuisten eri rahastotyyppien kavalkadi tekee tämän tutustumisen aloittamista varmasti myös osoittain hankalammaksi.
On osakerahastoja, korkorahastoja, asuntorahastoja – sekä vipu- ja mm. ETF-rahastot tähän päälle. Valittavaa on siis paljon, ja aloittavalla sijoittajalla voikin mennä tämän tarjonnan keskellä pasmat sekaisin siihen malliin, että rahat jäävät lojumaan sijoittamatta käyttötilille, mikä on tietty huonoin mahdollinen ratkaisu.
Seuraavassa avaammekin niitä kaikista tavallisimpia sijoitusrahastotyyppejä yksi kerrallaan, jotta rahastosijoittamisen kokonaiskuva hahmottuisi paremmin myös aloitteleville sijoittajille.
Korkorahastot
Korkorahastot seuraavat nimensä mukaisesti korkomarkkinoiden kehitystä, eli korkorahastot ovat siis sijoittaneet varansa esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten liikkeellelaskemiin joukkolainoihin tai muihin korkoinstrumentteihin. Näin ollen korkorahastot onkin suunniteltu tuottamaan vaakaata – joskin varsin matalaa – tuottoa korkojen kehityksen mukaan. Mikäli korot laskevat, korkosijoitusten arvo kasvaa, kun taasen korkojen nousu vaikuttaa korkorahastosijoitusten arvoon negatiivisesti.
Osakerahastot
Osakerahasto sijoittaa taasen varansa osakkeisiin, mikä voi tarkoittaa korkorahastoihin verrattuna parempaa tuottoa. Samalla osekarahastot sisältävät kuitenkin myös korkeammat riskit, sillä osakekurssit tuppaavat heilahtelemaan suuntaan jos toiseenkin korkoja suuremmin, mutta nämä rahastosijoittamisen riskit ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin suorassa osakesijoittamisessa. Kaikkinensa osakerahastot soveltuvatkin parhaiten pitkän aikajänteen sijoituskohteiksi.
Yhdistelmärahastot
Tässäkin tapauksessa nimi kertoo kaiken – yhdistelmärahastot kirjaimellisesti yhdistävät korkorahastot ja osakerahastot yhteen rahastomalliin. Kullekin yhdistelmärahastolle on määritelty omat toimintasäännöt, joita noudattaen rahaston varat sijoitetaan korkoinstrumentteihin ja osakkeisiin. Täten yhdistelmärahastojen sisältämät riskit sekä tuotto-odotukset sijoittuvat vertailussa juurikin osakerahastojen ja korkorahastojen välimaastoon.
ETF-rahastot
ETF – eli niin sanottu pörssinoteerattu rahasto (Exchange Traded Fund) – on rahasto, jonka osuuksilla on mahdollista käydä pörssissä kauppaa samaan tapaan kuin osakkeillakin. Ja koska suurin osa ETF:stä seuraa jotakin tiettyä indeksiä, voidaan sanoa, että ETF-rahastot ovat tiivistettynä indeksirahastoja, joiden osuuksia on mahdollista hankkia ja myydä pörssissä koska tahansa pörssin aukioloaikoina.
ETF-rahastot voivat myös olla niin aktiivisia kuin myös passiivisia muiden rahastokategorioiden tapaan. Näiden rahastojen suurimmat hyödyt kohdistuvatkin huomattavasti pienempiin hallinnointikuluihin, sillä etenkin monien passiivisten ETF-rahastojen kulut ovat jopa indeksirahastoja matalammat.
Asuntorahastot
Osakkeiden ja korkoinstrumenttien ohella rahastot voivat sijoittaa varojaan myös asuntoihin ja muihin kiinteitöihin. Näin toimivatkin niin sanotut asuntorahastot, jotka tuovat sijoittajilleen tuottoa rahastojen hallinnoimien sijoitusasuntojen ja -kiinteistöjen vuokratuottojen, näiden asuntojen arvonnousun sekä muun muassa asuntojen myynnin kautta.
Asuntorahastoja tarjoavat Suomessa muun muassa lukuisat eri pankit, ja nämä asuntorahastoja hallinnoivat yhtiöt hoitavat siis asuntojen ja muiden kiinteistöjen vuokrauksen ja myynnin puolestasi. Näin ollen asuntorahastot ovat siis yksinkertainen tapa esimerkiksi asuntosijoittamisen aloittamiseen, mutta mm. korkeiden kulujen vuoksi näiden rahastojen kannattavuus on vähintäänkin kyseenalaistettu viime aikoina.
Raaka-ainerahastot
Siinä missä asuntorahastojen sijoituskohde ovat asunnot ja kiinteistöt, sijoittavat raaka-ainerahastot varojaan erinäisiin raaka-aineisiin, kuten vaikkapa kultaan tai öljyyn, tai niihin liittyviin johdannaisiin. Tällaiset raaka-ainerahastot ovat kuitenkin kaikkinensa huomattavasti monitahoisempia kuin monet muut sijoitusrahasto-vaihtoehdot, ja tuottojen kaivaminen voikin olla näissä rahastoissa hyvinkin pahasti kiven takana.
Kauppalehti uutisoi vuonna 2017, ettei raaka-ainerahastoilla ole mennyt markkinoilla viime aikoina kovinkaan häävisti. Ja esimerkiksi OP-rahastoyhtiö ehti lakkauttaa oman OP-Raaka-aine-erikoissijoitusrahastonsa kokonaan toukokuussa 2019 sen heikon menestyksen vuoksi.
Vipurahastot
Tässä vaiheessa mennäänkin sitten jo heittämällä kokeneempien sijoittajien pelikentille. Yksinkertaistetusti voitanee sanoa, että vipurahastot tavoittelevat muun muassa osakerahastoihin verrattuna korkeampia tuottoja suurempia riskejä ottamalla.
Vipurahastot hakevat näitä korkeampia lisätuottoja esimerkiksi johdannaisia aktiivisesti hyödyntämällä. Näiden vipurahastojen perimmäinen tavoite onkin pörssikurssien kehityksen mahdollisimman tarkka ennustaminen, ja kuhunkin tilanteeseen reagoiminen johdannaisten avulla. Näin ollen johdannaiset toimivat rahastossa ns. ”vipuna” sekä parempien tuottojen että pörssikurssien laskutilanteihin suojautumiseen.
Rahastojen rahastot
Markkinoilta löytyy myös niin sanottuja rahastojen rahastoja, joidenka rahastonhoitajat siis sijoittavat rahaston varoja suoraan muiden sijoitusrahastojen osuuksiin. Rahastojen rahastot eivät siis sijoita sisältämiään varoja suoraan osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin kuten osake- ja korkorahastot, vaan ne sijoittavat varat rahastojen rahaston tyypin mukaisesti esimerkiksi osakerahastoihin tai hedgerahastoihin.
Rahastojen rahastot tarjoavat mahdollisuuden tehokkaaseen sijoitusten hajauttamiseen, mutta suurten kulujen vuoksi ne eivät ole välttämättä se kaikista kannattavin sijoitusmuoto.
Rahastosijoittaminen ja tuotto
Rahastosijoittamisen tuoton kannalta tärkeimpiä yksittäisiä seikkoja on sijoittamiseen liittyvät kulut. Eri sijoitusrahastot vaihtelevatkin runsaasti kokonaiskuluiltaan, sillä rahastot voivat sisältää hallintakulujen lisäksi myös erinäisiä merkintä- ja lunastuspalkkioita, jotka syövät korkeimmillaan muhkeammatkin voitot pois sijoittajan takataskusta.
Kulujen minimointi onkin yksi tärkeimmistä rahastosijoittamiseen liittyvistä alkutoimista. Jokaisen sijoitusrahaston esitteessä tai yleisissä tiedoissa onkin aina kerrottu avoimesti kaikki kulut sekä toki myös riski-tuotto-profiilin ja tuottohistorian sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Näiden tietojen avulla eri rahastojen vertailu onkin helppoa, ja tuottojen maksimointi lähteekin tältä tasolta oikeiden valintojen tekemisestä.
Tuottoa kannattaa kuitenkin odottaa rahastoista vain juuri pitkällä aikavälillä, sillä pikavoittojen saavuttamiseen ei rahastosijoittamisesta ole. Tämän pitkäjänteisen sijoitustoiminnan peruspilarina onkin korkoa korolle -ilmiö, mikä kasvattaa sijoitusten tai säästöjen kokonaisarvoa eksponentiaalisesti vuosi vuodelta todelliseen vuosituottoon perustuen.
Pienetkin sijoitukset poikivat siis pitkässä juoksussa tuhdit tuotot juurikin korkoa korolle -ilmiön siivittämänä. Esimerkkinä voidaan käyttää tilannetta, jossa keskimäärin 5% vuotuisen tuoton tarjoavaan rahastoon sijoitetaan 100 euroa kuukaudessa yhteensä 25 vuoden ajan. Tämän 20 vuoden aikaikkunan päätteeksi olet siis sijoittanut rahastoon omaa rahaa 30 000 euroa, mutta näiden sijoitusten kokonaisarvo onkin 59 799 euroa. Rahastosijoitukset ovat siis tarjonneet tuottoa 29 799 euron verran eli sijoitusten arvo on siis lähes tuplaantunut!
Kuten esimerkki siis osoittaa, soveltuu rahastosijoittaminen siis parhaiten juuri pitkän aikavälin, säännölliseksi sijoitusmuodoksi, sillä tällöin korkoa korolle kaava pääse parhaiten takomaan tuottoa sijoituksillesi. Pitkällä aikajänteellä muutamankin prosenttiyksikön tuotto tekee kokonaisvaroille eetvarttia.
Voit laskea rahastosijoitusten mahdollisia tuottoja helposti sivustoltamme löytyvällä korkoa korolle laskuri -työkalulla!
Millaisia riskejä rahastosijoittaminen sisältää?
Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy aina omat riskinsä – se on selvä. Pörssikurssien, korkotasojen, valuuttakurssien ja eri toimialojen markkinoiden yleinen kehitys vaikuttavat kaikki erinäisten rahastosijoitusten arvon kehittymiseen, joko nousevasti tai laskevasti.
Rahastosijoittaminen on kuitenkin riskeiltään huomattavasti esimerkiksi suoraa osakesijoittamista kevyempää, sillä rahastojen varat on sijoitettuna useimmiten jo valmiiksi hajautettuna lukuisiin eri sijoitusinstrumentteihin. Eli siinä missä suorassa osakesijoittamisessa yksittäisen osakekurssin vaihtelu vaikuttaa suuresti sijoituksen arvoon, ei rahastosijoitus ole lähimainkaan yhtä herkkä tällaisille, yksittäisille kurssivaihteluille.
Yleistettynä rahastot voidaankin jakaa yleisen riskitason sekä tuotto-odotusten puitteissa seuraavaan tapaan kolmeen ryhmään:
- Korkea riski – korkea tuotto-odote: osakerahastot, vipurahastot
- Keskitasoinen riski – keskitasoinen tuotto-odote: indeksirahastot, yhdistelmärahastot, ETF-rahastot, asuntorahastot
- Matala riski – matala tuotto-odote: korkorahastot
Rahastoihin liittyvät riskit kasvavat siis useimmiten käsi kädessä tuotto-odotusten kanssa. Samaan kasvuun voidaan useimmiten liittää myös kulut ja kustannukset, sillä nämä korkeamman riskin ja korkeampien tuotto-odotusten rahastot ovat myös hallinnointikuluiltaan matalariskisiä rahastoja isommat.
Myös kustannusten osalta rahastot on mahdollista jakaa yleistetteny kahteen eri osioon:
- Korkeat kulut ja kustannukset: vipurahastot, osakerahastot, yhdistelmärahastot, asuntorahastot
- Matalat kulut ja kustannukset: korkorahastot, indeksirahastot, ETF-rahastot
Voisikin siis sanoa, että korkeilla kuluilla varustetut, korkeamman riskin rahastot sopivat ehdottomasti paremmin sellaisella sijoittajalle, joka tietää tasan tarkkaan mitä on tekemässä. Aloitteleville sijoittajille – ja vaikkapa kuukausisäästäjille – soveltuvat taasen ne rahastot, joiden riskit ovat kohtuullisemmat – matalammista tuotto-odotuksista huolimatta. Matalamman tason riskisijoituksista on myös parempi lähteä rakentamaan tulevia sijoitussuunnitelmia, ja ylipäätään kehittää itseään sijoittajana.
Vältä rahastosijoittamisen sudenkuopat:
Miten rahastosijoittamiseen liittyviä riskejä voi sitten kirjaimellisesti vähentää? On totta, että kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy siis aina omat riskinsä, mutta tiedostavia valintoja tekemällä pystyt välttämään suurimmat vaikeudet huomattavasti suuremmalla varmuudella.
Listasimmekin alle ne ratkaisevat seikat, joihin aloittelevan rahastosijoittajan kannattaa eritoten kiinnittää huomiota sijoitusuran alkutaipaleella.
Huomioi eri vaihtoehdot
Kuten jo kerrottua, erilaisia rahastoja on tarjolla sijoittajille huimat määrät, ja kaikki eri rahasto-tyypit sisältävät omat nyassinsa rahaston toimintaan liittyen. Suorasta osakesijoittamisesta yleinen nyrkkisääntö on, että sijoittajan täytyy ymmärtää, mihin hän on sijoittamassa, mutta tämän samaisen säännön voi hyvinkin sanoa liittyvän vahvasti myös menestyksekkääseen rahastosijoittamiseen.
Esimerkiksi pankkien mainostamat ja tuputtamat rahastot eivät välttämättä ole todellakaan niitä parhaita vaihtoehtoja. Erinäisten sijoitusneuvojien tarjonnassa pyöriikin usein juuri aktiivisia rahastoja, joista kuitenkin vain harvat onnistuvat tosiasiassa voittamaan indeksinsä. Ja kun tällaiseen, ensimmäisenä tarjottuun aktiiviseen rahastoon tarttuu, jäävät monet varmemmalla tuotolla varustetut, passiiviset indeksirahastot esimerkiksi tyystin kartoittamatta.
Eri rahasto-vaihtoehtojen kunnollinen kartoittaminen sekä yleinen rahastoihin tutustuminen tuottaa sinulle myös turvaa seuraavan ongelmakohtan – korkeiden kulujen – välttämiseen.
Vältä rahastoja, joissa korkeat kulut
Esimerkiksi noin 2% juoksevat kulut eivät välttämättä kuulosta suurelta ensisilmäyksellä, mutta pitkässä juoksussa (+ 20 vuotta) jo tällaisella lukemalla on suuret vaikutukset sijoitusten lopulliseen tuottoon. Korkeat kulut syövätkin aina sijoitusten tuotosta parhaan terän pois, joten eri rahastojen kulurakenteet kannattaakin aina selvittää ennen sijoitusliipaisimen painamista.
Aktiiviset rahastot ovat lähes aina kuluiltaan suurempia kuin passiiviset rahastot. Samalla ne voivat toki olla myös tuottavampia, mutta ovatko tuotot niin paljon suuria, että ne kattavat korkeat kulut pitkässä juoksussa? Niin, harvoin ne ovat. Tästä syystä matalan kulut – tai jopa täysin kuluttomat – sijoitusrahastot on ehdottomasti paras paikka rahastosijoittamisen aloittamiseen.
Muista ajallinen hajautus
Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa siis sitä, että yksittäisen kertasijoituksen sijaan jaat oman kokonaissijoituksesi pidemmälle aikavälille – eli ostat rahasto-osuuksia säännöllisesti pienemmissä erissä tietyin väliajoin. Ison 2 000 euron aloitussijoituksen sijaan voit siis sijoittaa rahastoon 200 euroa per kuukausi 10 kuukauden ajan, jonka avulla vältyt ostamasta osuuksia rahastosta juuri silloin, kun rahaston arvo sattuisinkin olemaan korkeimmassa huipussaan.
Ajallisen hajauttamisen lisäksi myös ”normaali hajauttaminen” on hyvä vaihtoehto riskien minimointiin. Sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan siis sitä, etteivät kaikki sijoitukset ole kirjaimellisesti yhdessä kohteessa kiinni. Rahastot toki sijoittavat varojaan monipuolisesti, joten hajautus on rahastosijoituksissa jo osaltaan automaattisesti mukana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että etenkin suurista summista puhuttaessa sijoituksia kannattanee tehdä myös monipuolisesti erilaisiin ja eri tyyppisiin rahastoihin.
Maltti on valttia rahastosijoittamisessa
Kun aloitteleva sijoittaja alkaa tutkimaan rahastoja ihan kunnolla, voi tämä tutkimusmatka johtaa jopa ylenpalttiseen aktiivisuuteen. Erilaisia, loistavasti tuottavia rahastoja löytyykin näissä tapauksissa aina pitkät litanjat, ja aloitteleva sijoittaja saattaa hyvinkin innostua rahasto-osuuksien kaupankäynnistä turhankin paljon.
Sanotaan, että innostus ja aktiivisuus on aina hyvästä, mutta rahastosijoittamisen kentällä näin ei todellakaan ole. Jatkuva rahastosijoitusten uudelleenjärjesteleminen ja osuuksien vaihtaminen nostaakin vain kokonaiskustannuksia ylöspäin, jolloin ne pienetkin alkutuotot kääntyvät kohti nollaa. Maltti on siis tärkeää rahastosijoittamisen hiekkalaatikolla.
Yhteenveto: Rahastosijoittaminen aloittelijoille
Tärkein seikka rahastosijoittamisen – tai sijoittamisen ylipäätään – aloittamisessa on se, ettei sijoituksiin tule laittaa kiinni sellaista rahaa, jonka mahdollisella häviämisellä olisi selkeitä, negatiivisia vaikutuksia yksilön elämään. Säästöön tai sijoituksiin tulisikin siis aina laittaa tasaiseen tahtiin jaettuna sellaisia normaalista elämisen budjetista ylijääviä summia, jotka ovat kirjaimellisesti yksilölle sitä ”ylimääräistä”.
Pitkän aikavälin rahastosijoittamisesta katoaakin se tuottava pohja pois, mikäli joudut myymään rahasto-osuuksiasi nopeasti pois kiperien taloudellisten tilanteiden johdosta. Normaaliin elämään, ja mahdollisiin taloudellisiin takaiskuihin, kannattaa siis aina olla valmistautunut rahallisesti. Tällöin varmistat myös sen, että sijoituksesi pysyvät siellä missä pitääkin – eli kasvamassa tuottoa.
Sivustoltamme löytyvä budjettilaskuri auttaa sinua seuraamaan kotitalouteesi kohdistuvia menoja, jolloin terveen ja kestävän säästösuunnitelman tekeminen on myös huomattavasti helpompaa.
Seuraavassa tarjoamme vielä nopeat, vaiheittaiset ohjeet siihen, miten sinulla on mahdollista aloittaa rahastosäästäminen vaikkapa heti tänään.
1. Avaa itsellesi arvo-osuustili
Arvo-osuustili on siis se paikka, jossa säilytät kaikki arvopareihin (osakkeet) tai rahasto-osuuksiin kohdistuvat sijoituksesi. Voit avata arvo-osuustilin helposti muun muassa oman pankkisi kautta verkossa, mutta tarjolla on myös muita palveluntarjoajia – kuten esimerkiksi suuresti arvostettu Nordnet.
2. Siirrä rahaa arvo-osuustilillesi
Voit siirtää arvo-osuustilillesi rahaa suoralla verkkopankkisiirrolla helposti ja turvallisesti. Huomaa toki se, että ainakaan toistaiseksi Nordnetin arvo-osuustilille ei voi tallettaa rahaa mobiilissa (mobiilisovelluksella) vaan suora verkkopankkitalletus on tehtävä tässä palvelussa tietokoneella Nordnetin verkkosivuston kautta.
Varmista toki myös ensimmäistä talletusta tehdessäsi – ja rahastosijoittamista aloittaessasi ylipäätään – että omakohtainen tai kotitaloutesi taloudellinen tilanne sallii sijoitustoiminnan aloittamisen.
3. Ota sijoitusrahasto-vaihtoehdoista selvää ja määritä tavoitteesi
Valitse tavoitteitasi, sijoitusstrategiaasi ja omiin arvoihisi soveltuva sijoituskohde. Tämä on ehkäpä toki hyvä suorittaa jo ennen arvo-osuustilin avaamista, mutta viimeistään tässä vaiheessa sinulla olisi hyvä olla kattava kuva sekä omista tavoitteistasi että sijoittamisen aikajänteestä, kuin myös siitä, kuinka paljon riskiä sijoituksillasi siedät.
4. Muista ajallinen hajautus
Etenkin aloittelevan sijoittajan on eittämättä vaikeaa ennustaa osake- ja rahastokurssien käyttäytymistä, joten ensimmäisen sijoituksen tehdessäsi voi olla tietty mahdollista, että tulet hankkineeksi osakkeita tai rahasto-osuuksia juuri silloin, kun kurssit ovat korkeimmillaan. Tällöin kurssien laskiessa tuotot pyörähtävätkin sitten miinusmerkkiseksi, mikä saattaa säikäyttää aloittelevan sijoittajan pahemman kerran.
Tästä syystä ajallinen hajautus on tärkeä käsite ymmärtää. Tämä tarkoittaa siis sitä, että teet yksittäisen kertasijoituksen sijaan samaan kohteeseen useita perättäisiä sijoituksia esimerkiksi kerran kuussa tai neljä kertaa vuodessa. Näin tulet hankkineeksi rahasto-osuuksia sekä lasku- että nousumarkkinoilla, jolloin karkeita ajoitusvirheitä ei rahastosijoituksille tule. Ajallinen hajautus voidaankin nähdä yksinkertaisesti säännöllisenä kuukausisäästämisenä.
5. Pidä pää kylmänä.
Rahastosijoittaminen ja rahastosäästäminen on pitkän aikajänteen puuhaa, eikä hätiköityjä päätöksiä kannata siis tässä tehdä. Rahastoihin sijoittaessa kannattaakin valmistautua siihen, että sijoitetut varat voivat siis poikia tuottoa kaikessa rauhassa vähintäänkin sen 10 vuotta – mahdollisesti jopa pidempään.
Tuottomahdollisuutesi sekä sijoitusajan pituus kasvavatikin aina käsi kädessä.
