Chart

ETF-rahastot (Exchange Traded Fund) ovat kasvatteneet suosiotaan sekä aloittelevien että kokeneempienkin sijoittajien keskuudessa viimeisten vuosien aikana. Alhaisten hallinnointikustannusten myötä ETF-sijoittaminen onkin sekä kustannustehokas että kokonaisuudessaan varsin helppo tapa niin sijoitusten hajauttamiseen kuin vaikkapa vain kuukausittaiseen, säännölliseen säästämiseen.

Ja kun näiden hyötyjen päälle lisää vielä sen, että nykyiseltään erilaisia ETF-rahastoja on tarjolla huomattavan laajamittaisella otannalla, ei olekaan mikään ihme, että ETF:t ovat nousseet myös ammattisijoittajien suosioon.

Mainos

Mutta mitä ETF-rahastot kirjaimellisesti tarkoittavat, ja miten kukin aloitteleva sijoittaja pystyy ETF-sijoittamisen aloittamaan? Tässä artikkelissa käymme tiivistetysti läpi ETF-sijoittamisen ydintä ja pyrimme piirtämään mahdollisimman selkeän kuvan siitä, mistä ETF:istä puhuttaessa on oikeasti kyse.

ETF-rahasto – mitä, missä, milloin?

ETF-rahastot ovat kuuluneet sijoittajien arkipäivään jo 1990-luvun alusta saakka, joskin vielä tuolloin ETF:t olivat hyvin pitkälti pelkkien institutionaalisten sijoittajien ulottuvissa. Nykyisin tilanne on kuitenkin täysin toinen, ja ETF-sijoittaminen hoituu yksityisiltäkin sijoittajilta aivan käden käänteessä pelkästään verkkopankkiin kirjautumalla.

Markkinoiden tunnetuin ETF-rahasto SPDR S&P 500 ETF lanseerattiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1993, ja nykyiseltään tämän rahaston hallinnoimat varat hipovat hiljalleen jo 200 miljardin dollarin rajapyykkiä. Kyseinen ETF-rahasto siis porskuttaa edelleen eteenpäin vahvasti, ja se onkin tuottanut vuotuisalla skaalalla tarkastellen sijoittajille 8,8 prosentin vuotuisia tuottoja.

1990-luvulta on kuitenkin edetty pitkä matka nykyhetkeen, ja tämän taivalluksen aikana ETF:t ovat nousseet suurempaan ja suurempaan roolin sijoitusmaailmassa. Nykyisin erilaisia ETF-rahastoja onkin tarjolla jopa yli 6 000 kappaletta, ja näihin ETF:hin on sijoitettu maailmanlaajuisesti noin 2 800 miljardia dollaria. Kyseessä ei siis ole enää mikään pienten piirien toiminta vaan alati yleistyvä sijoitustapa myös yksityissijoittajien keskuudessa.

ETF-sijoittamisen edut

Miksi sijoittamiseen ja säästämiseen pitäisi sitten valita ETF-rahasto perinteisten indeksirahastojen sijaan? Yksi suuri syy ETF-sijoittamisen suosioon onkin niiden alhaiset kulut, sillä ETF:hin liittyvät hallinnointipalkkiot ovat useimmiten matalammat kuin perinteisistä rahastoista puhuttaessa. Ja matalammat kulut tottakai tarkoittavat myös sitä, että oman viivan alle jää parhaassa tapauksessa paremmat tuottolukemat.

Esimerkiksi Morningstarin jo vuonna 2013 tuottaman tutkimuksen mukaan osakkeisiin sijoittavan indeksirahaston kulut olivat yksityisille sijoittajille 0,73%, kun taasen ETF:ssä vastaava kululukema on 0,39%. Nykyisin monet pankit taasen markkinoivat ETF-sijoittamista alle 0,1% vuosikuluilla.

Erilaisia ETF-rahastoja on markkinoilla nykyisin hyvin laaja otanta, ja ETF-sijoituksia onkin mahdollista tehdä lähes mille tahansa toimialalle tai maantieteelliselle alueelle suunnaten. ETF:t tarjoavatkin lähes rajattomasti erilaisia sijoitusmahdollisuuksia, minkä myötä sijoitusten hajauttaminen on niiden avulla helppoa kustannustehokkuuden lisäksi.

Miten ETF-rahastot eroavat indeksirahastoista?

ETF-rahastot ovat niin sanottuja pörssinoteerattuja rahastoja, mikä tarkoittaa siis sitä, että ETF:ien osuuksilla käydään pörssissä kauppaa aivan samalla tapaa kuin osakkeillakin. Eli siinä missä perinteisisten indeksirahastojen osuuksia on mahdollista hankkia erinäisiltä rahoitusyhtiöiltä tai rahastovälittäjiltä, voi kukin sijoittaja ostaa sekä myydä ETF-rahastojen osuuksia omatoimisesti pörssissä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että indeksirahastojen arvo määrittyy vain kertaalleen päivässä, kun taasen ETF-rahastojen arvo muuttuu pörssissä jatkuvaan tahtiin kaupanteon keskellä.

Myös ETF:t seuraavat useimmiten jotakin indeksiä, joista tunnetuimpia ovat muun muassa S&P 500, DAX, MSCI World, EuroSTOXX 500, FTSE 100 ja OMX Helsinki 25 -indeksi. ETF-rahastot muodostetaankin näin ollen siten, että kyseessä olevaan rahastoon hankitaan osakkeita indeksiä vastaavalla painolla.

Yksinkertaistettuna voidaankin siis sanoa, että ETF on periaatteessa indeksirahasto, jolla voi kuitenkin käydä kauppaa pörssissä. Tämä tarkoittaakin myös sitä, että siinä missä rahasto-osuuksien hankinnoissa on aina jonkinlainen viive, toteutuvat ETF-hankinnat ja -myynnit pörssin aukiolopäivinä aina reaaliajassa ilman odottelua. Näin ollen ETF:t ovat myös perinteisiin indeksirahastoihin verrattuna likvidimpi sijoituskohde, sillä voit muuttaa ETF-sijoituksesi rahaksi pörssin aukiolopäivinä milloin tahansa.

ETF-sijoittamisen riskit ja haasteet

Millaisia riskejä ja heikkouksia sitten ETF-rahastoihin ja ETF-sijoittamiseen ylipäätään liittyy? Aiemmin kerroimme jo ETF:ien hyödyissä siitä, että hallinnointikuluiltaan ne ovat useimmiten kevyemmät perinteisiin indeksirahastoihin verrattuna, mutta aivan täysin kuluttomia ETF-rahastoja markkinoilta ei kuitenkaan löydy.

Vaikka hallinnointikulut ovatkin indeksirahastoja matalammat, joutuvat ETF-sijoituksista maksettava omat kaupankäyntikulut – mahdollisisesti sekä ostaessa että myytäessä. Kuukausisäästämiseen liittyvillä sopimuksilla ETF-ostot voi olla toki mahdollista tehdä kuluitta tietyissä tapauksissa, mutta myydessä kaupankäyntikulut on toki tässäkin tapauksessa pulitettava.

Ja vaikka hallinnointikulujen pienuudesta ETF-rahastojen kohdalla liputetaankin, ei täysin kuluttomia ETF-rahastoja markkinoilla ole sijoittajille tarjolla. Täysin kuluttomia indeksirahastoja on kuitenkin olemassa – esimerkkinä mainittakoon Nordnetin tarjoamat Superrahastot.

ETF-sijoittamisen haittoihin liittyy myös tietty monimutkaisuus, jonka myötä ne eivät välttämättä sovellu hyvin etenkään aloitteleville sijoittajille. Erilaiset ETF:t jakautuvat toimintaperiaatteiltaan (vivutetut, käänteiset, fyysiset, synteettiset ETF:t) laajalle alueelle, ja tämä monitahoisuus voi olla hankalasti ymmärrettävissä. Sijoittamisessa olisikin tietty ehdottoman tärkeää tietää se, mihin olet rahojasi sijoittamassa.

Eli siinä missä kokeneet sijoittajat näkevät ETF:ien laajan valikoiman eittämättä etuna, voi tämä monitahoisuus näyttäytyä aloittelevalle sijoittajalle – tai vaikkapa säännöllistä säästöä hakevalle – liiankin monimutkaisena kokonaisuutena. Itselleen sopivan ETF-rahaston löytäminen voikin olla tässä tapauksessa yllättävänkin hankalaa. Pääpiirteittäin voitaisiinkin linjata, että ETF:t sopivat näistä syistä paremmin kokeneemmille ja aktiivisemmille, suurempaa sijoitussalkkua operoiville sijoittajille.

ETF-rahastojen suurimpien riskien voikin nähdä kohdistuvan juurikin niiden monimutkaisuuteen, ja mikäli sijoittaja ei tarkkaan ymmärrä, mihin rahojaan on sijoittamassa, on tuoton saavuttaminen aina tietty piirun verran epätodennäköisempää. Kokonaiskuvassa sijoittamisen riskit ovat ETF-rahastoissa kuitenkin jotakuinkin samaa tasoa kuin perinteisissä indeksirahastoissa, joskin vitutettuihin ja käänteisiin ETF:ien kohdalla riskitasojen voi kyllä sanoa olevan korkeammalla tasolla. Tällaisiin ETF-rahastoihin sijoittaminen kannattaakin aloittaa vasta silloin, kun sinulla on täysi ymmärrys ETF:ien toiminnasta ja niiden sisältämistä riskeistä.

ETF-sijoittaminen – näin voit aloittaa:

Lähes kaikki suurimmat pankit tarjoavat mahdollisuudet ETF-sijoittamisen aloittamiseen, joten merta edemmäs ei kalaan tarvitse tässä tapauksessa lähteä. Pankkien lisäksi markkinoilta löytyy toki myös osake- ja rahastovälittäjiä (esimerkiksi Nordnet), joiden kautta ETF-rahastoihin sijoittaminen onnistuu myös helposti.

Tarvitset ETF-sijoittamisen aloittamiseen kuitenkin arvo-osuustilin aivan kuten osakkeisiin ja muihin arvopapereihin sijoittamisessakin. Tämän arvo-osuustilin avaaminen on kuitenkin helppoa, ja oman AO-tilin voikin avata niin suurimpien pankkien kuin myös yksityisten osake- ja rahastovälittäjien verkkosivuilla. Muista kuitenkin vertaile toki eri välittäjien hinnastoja minimoidaksesi mahdolliset kustannukset heti alusta saakka.

Mikäli et ole niin sanotusti aktiivinen sijoittaja, kannattaa ETF-rahastot hyödyntää ehdottomasti kuukausisäästösuunnitelmaa hyödyntäen. Tätä ETF-kuukausisäästämistä voi harjoittaa useimmissa meklaripalveluissa, ja se tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että määräät suunnitelmallisesti sen, kuinka monta euroa sijoitat ETF:iin kuukausittain. Tämän myötä ETF-sijoitukset hoituvat suunnitelmaan perustuen automaattisesti.

ETF-säästösuunnitelmaa hyödyntäen kaupankäynnin kustannukset – välityspalkkiot ja merkintäkulut – ovatkin usein matalammat tai jopa täysin olemattomat. Aloittelevien sijoittajien kannattaakin siis eittämättä tällaiset tilaisuudet hyödyntää.

Yhteenvetona ETF-sijoittamisen pääsee aloittamaan siis seuraavien suoritusvaihdeiden myötä:

  1. Avaa itsellesi arvo-osuustili (esimerkiksi Nordnet)
  2. Tee talletus arvo-osuustilillesi.
  3. Kun olet tallettanut arvo-osuustilillesi rahaa, voit tehdä ostotarjouksia ETF-rahastoista.

  4. Vertaile tarjolla olevia ETF-rahastoja ja valitse omaan sijoitusstrategiaasi parhaiten sopiva ETF.
  5. Jätä valitsemastasi ETF-rahastosta ostotarjous haluamallasi rahasummalla.
  6. Mikäli samasta ETF:stä on jätetty vastaava myyntitarjous, syntyvät kaupat ETF:stä välittömästi.

  7. Näin omista ostamasi osuuden kyseistä ETF-rahastosta.
  8. Voit myydä osuutesi pois haluamallasi hetkellä samaa periaatetta noudattaen. Voit myös ostaa lisää osuuksia samasta ETF-rahastosta.
  9. Mikäli aiot sijoittaa pitkällä aikajänteellä, suosittelemme sinulle kuukausisäästösuunnitelmien hyödyntämistä!