Nordea osinko 2024 ja markkinakatsaus

Yhtiö

Nordea on pohjoismaiden johtava finanssialan yritys. Vahvasta liiketoimintamallistaan tunnettu pankki on markkina-arvolla mitattuna Euroopan kymmenen suurimman finanssipalveluyrityksen joukossa.

Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa pankkitoimintaa harjoittavat Suomalaisen Nordea Bank Oyj -emoyhtiön sivuliikkeet.

Nordea osinko 2024

Nordea Bank Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 21. maaliskuuta 2024.

Tilikaudelta 2023 maksettavan osingon täsmäytyspäiväksi on määritelty 25. maaliskuuta 2024. Odotettavissa oleva aikaisin osingonmaksupäivä on 3. huhtikuuta 2024.

Yhtiön hallitus ehdottaa Nordea osingon 2024 olevan 0,92 €. Näin ollen Nordea osinko kasvaa 29,9% viime vuodesta!

Nordea osinko 2023

Nordean yhtiökokous järjestetään maaliskuun 23. päivä ja näin ollen osingon irtoamispäivä on maaliskuun 24. päivä. Osingon maksupäivä on 3. huhtikuuta 2023.

Nordean hallitus ehdottaa yhtiökokouksessa 0,80 € osinkoa vuodelle 2023, mikä olisi 72 prosenttia tuloksesta, eli yli yhtiön oman osingonmaksuperiaatteen. Osinko nousisi näin ollen 16 prosenttia.

Yhtiön osingonmaksuperiaate on maksaa tilikauden tuloksesta 60-70% osinkoa. Nordean liikevoitto vuodelta 2022 oli 5 381 miljoonaa €, joka kasvoi 9% edellisvuodesta. Osakekohtaiseksi tulokseksi (EPS) muodostuu näin 1,1€. 

Kun osinkoihin lisätään vuoden 2022 aikana toteutetut omien osakkeiden takaisinostot osakkeenomistajille jaettavan pääoman määrä on yli 1,5 euroa osakkeelta, mikä vastaa 15:tta prosenttia Nordean nykyisestä markkina-arvosta.

Nordean liiketoimintasegmentit

Yritys on jakautunut neljään liiketoiminta-alueeseen: Personal Banking, Business Banking, Large Corporates & Institutions ja Asset & Wealth Management.

(2022 liikevaihto segmenteittäin, suluissa kasvu vrt. vuoteen 2021)

• Personal Banking: 3 885 MEUR (+6,6 %)
• Business Banking: 2 986 MEUR (+15,1 %)
• Large Corporates & Institutions: 2 199 MEUR (+9,1 %)
• Asset & Wealth Management : 1 277 MEUR (+1,8 %)

Personal Banking -segmentti tarjoaa kuluttajille päivittäisiä pankkipalveluja. Segmentti on liiketoiminta-alueista suurin. Kasvua liiketoiminta-alue saavutti 6,6 % verrattuna vuoden 2021 3 645 MEUR liikevaihtoon. Kasvua toivat vahvat asuntolainamarkkinat, parantuneet talletusmarginaalit ja korkeammat maksukulut.

Business Banking -segmentti tarjoaa pankkipalveluja pienille ja keskisuurille yrityksille. Siihen kuuluvat myös maksupalvelut sekä Nordea Finance, joka tarjoaa erilaisia rahoituspalveluja. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli jopa 15,1 %. Yrityspuolella niin talletus- kuin lainavolyymit kasvoivat.

Large Corporates & Institutions tarjoaa rahoituspalveluja suurille pohjoismaisille yrityksille ja instituutioille. Segmentti saavutti kasvua reilut 9 % pääasiassa lisääntyneiden talletus- ja lainavolyymien ansiosta. 

Asset & Wealth Management tarjoaa sijoitustuotteita ja palveluita erityisesti Nordean varakkaammille asiakkaille. Liikevaihto kasvoi kyseisellä liiketoiminta-alueella edelliseen vuoteen verrattuna vajaa 2 %.

Yrityksen taloudellinen tilanne ja osakkeen arvostus

Nordean tavoitteena oli alunperin saavuttaa 13 prosentin oman pääoman tuotto vuonna 2025, jonka se saavutti ennenaikaisesti nousseiden korkotuottojen ansiosta jo vuonna 2022. Samalla Nordea on onnistunut säilyttämään luottotappioiden määrän vähäisenä. Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto kasvoi peräti 26 prosenttia verrattuna vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen 1 609 miljoonaan euroon.

Credit Suissen kriisiytymisen ja Eurostoxx pankki-indeksin syöksyessä myös Nordean osakekurssi on ottanut osumaa. Perinteisesti pankit eivät ole pärjänneet hyvin lamoissa, joten pankkikriisin eskaloituessa saattaa edulliseltakin tuntuvat ostopaikat pankkiseroktilla muuttua nopeasti ei niin edullisiksi. 

Eurooppalaisten pankkien likviditeettitilanne on Yhdysvaltalaisia pankkeja parempi, mutta tämä ei välttämättä panikoivia sijoittajia pysäytä. 

Vuonna 2021 julkaistussa Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toteuttamassa EU:n laajuisessa stressitestissä Nordea menestyi keskiarvoa paremmin. Ydinvakavaraisuussuhde (CET1) vuoden 2022 lopussa oli 16,4 prosenttia. Sen on kuitenkin ennustettu heikentyvän vuoden 2023 loppuun mennessä.

FAQ