Hopeaan sijoittaminen
Kultasijoittamisen ohella hopeasijoittaminen on vuosien mittaan vaikinaistanut paikkansa sijoittajien salkuissa riskitason turvaajana ja viime aikoina tämä sijoituskelpoinen, halvempi jalometalli on nostanut suosiotaan runsaasti sijoituspiireissä. Perusperiaate hopeasijoittamisen takana on hyvin samaa kaavaa noudattava, kuin kultasijoittamisessa, mutta joitakin merkittäviä eroja kuitenkin löytyy.
Hopeaa on alunperin pidetty miltei yhtä arvokkaana kuin kultaa, mutta runsaat esiintymät ovat alentaneet hopean hintaa huomattavasti alhaisemmaksi. Tämä tuo mukanaan paikoittain jopa yllättäviä etuja.
Sijoitushopean hinta
Vaikka fyysisen sijoitushopean (esimerkiksi kolikot, hopealaatat ja hopeaharkot) hinta ei kuljekaan käsi kädessä hopeafuuturien kanssa, voidaan niiden hintakehityksen sanoa silti käytännössä seuraavan toisiaan.
Hopean hintaa ohjaa pitkällä aikavälillä yhä kysyntä ja tarjonta, mutta pienen aikavälin hintaheilahteluun vaikuttaa useammat tekijät. Hopeafutuurikaupassa fyysinen hopea ei vaihda omistajaa ja näin ollen sopimuksia voidaan long- ja short positioissa solmia ääretön määrä, niin kauan, kun sopimukset eivät velvoita fyysisen hopean toimittamista. Esimerkiksi osapuoli voi kaupata koko kaivoksen vuotuista tuotantoa vastaavan määrän tunnissa ja tätä kautta hopean hinta laskee rajusti pienellä aikavälillä.
Hopean hinta määräytyy myös referenssihintojen mukaan, joita muutama maailmasta löytyvä pankki ilmoittaa päivittäin.
Miksi sijoittaa hopeaan?
Hopea on havaittu olevan kultaa parempi vaihtoehto sijoittamiseen härkämarkkinoilla, vaikka karhumarkkinoilla sen hinta laskeekin kultaa nopeammin. Kokonaiskuvassa sijoittaja pystyy saavuttamaan hopeasijoittamisella samat edut kuin kultasijoittamisella, mutta huomattavasti pienemmin kustannuksin. Sijoittajan on kuitenkin huomioitava, että suomen lainsäädännön mukaan hopeaa ei luokitella sijoituskohteeksi, joten sen hankinnasta on maksettava arvonlisävero.
Huomattavasti alhaisemmat hinnat mahdollistavat pienemmillä resursseilla sijoittamisen ja tätä kautta se myös mahdollistaa myymisen pienemmillä osuuksilla sijoituksen kokonaismäärästä tarvittaessa.
Hopean kysyntä ei myöskään tule tulevaisuudessa laantumaan, sillä sitä käytetään lähes kaikilla teollisuudenaloilla. Kysyntä kasvaa myös väestönkasvun myötä etenkin Kiinassa ja Intiassa ja tämä tulee näkymään myönteisenä vaikutuksena ennen pitkää hopeaa omistavien salkussa.
Miten sijoitan hopeaan?
Hopeasijoittaminen toimii käytännössä hyvin samalla tavalla, kuin kultasijoittaminen. Hopeaa voi omistaa fyysisesti tai helpompana vaihtoehtona on valita sijoitushopean ETF:t tai johdannaiset.
Sijoittaminen fyysisen hopeaan tarkoittaa tietysti hopean ostamista itselle esimerkiksi kolikoiden, harkkojen tai laattojen muodossa. Hopeasta on myös valmistettu runsaslukuinen joukko koruja ja arvoesineitä historian mittaan ja myös nämä voidaan lukea hopean piirissä sijoituskohteina.
ETF:t ovat hopean ostamiseen perustuvia rahastoja, joihin pystytään sijoittamaan rahaa ilman varsinaisen tuotteen lunastamista itselleen. Tämän tyyppiset rahastot voivat yhdistää myös hopea- ja kultasijoituksia saman rahaston alle.
Hopeasijoittamista voi harjoittaa myös erityyppisten johdannaisten kautta, joista suosituimpiin lukeutuu niin sanotut hopeafutuurit. Futuurikaupassa tehdään osapuolien välisiä sopimuksia tietyn tuotteen ostamisesta tai myymisestä tiettyyn hintaan, tiettynä hetkenä tulevaisuudessa. Kauppa ei silti tarkoita sitä, että itse fyysistä tuotetta (tässä tapauksessa hopeaa) tulisi liikutella suuntaan tai toiseen kaupan osapuolten välillä. Futuurikaupalla on alunperin pyritty suojautumaan markkinahintojen epäedulliselta heilahtelulta, mutta nykyään futuureilla käydään myös spekulatiivista kauppaa.
Hopeasijoittamisen eri vaihtoehtoihin kannattaa ennen lopullista toimintaa perehtyä tarkasti.