Fyysinen bitcoin-kolikko dollariseteleiden päällä

Lyhyt historia

Vuosi 2008 oli monella tapaa merkittävä: Yhdysvalloissa suuria pankkeja hakeutui konkurssiin, kun finanssikriisi vihdoin puhkesi. Pankit olivat vastuuttomasti antaneet suuria asuntolainoja lähes kenelle tahansa ja paketoineet näistä “roskalainoista” sijoittajille uusia A-luokan tuotteita. Ahneiden pankkiirien virheet maksettiin jälleen veronmaksajien pussista.

Saman vuoden lokakuussa julkaistiin ensimmäinen dokumentti bitcoiniin liittyen, mikä toimi teoreettisena pohjana 3.1.2009 käynnistetylle verkolle. Tämän takana oli nimimerkki Satoshi Nakamoto, joka on vieläkin pysynyt anonyyminä henkilönä tai ryhmänä. Emme siis vieläkään tiedä, kuka tämän mullistavan teknologian on luonut, eikä meidän itseasiassa tarvitsekaan tietää. 

Nakamoto loi täysin avoimen järjestelmän, jota meistä jokainen voi hyödyntää. Hän ei pysty yksin muuttamaan järjestelmässä yhtään mitään, vaan valta on hajautettu kaikille käyttäjille. Bitcoin on digitaalinen rahan teknologia, jonka avulla varallisuutta voi siirtää ja säilöä ilman pankkien tai luottokorttiyhtiöiden välikäsiä. 

Järjestelmän ytimessä toimii lohkoketju, joka on yksinkertaisuudessaan kuin avoin tilikirja. Jokainen siirto kirjataan lohkoketjuun, josta kaikki käyttäjät voivat halutessaan tarkastaa kaikki tapahtuneet siirrot, joten esimerkiksi rikollisten rahasiirtojen seuraaminen on erittäin helppoa, vaikka valtamediassa toisin väitetään. Lohkoketjuun kirjattuja tapahtumia ei voi muuttaa jälkikäteen mitenkään, mikä on sen tärkein ominaisuus. 

Tämä digitaalinen teknologia on toiminut jo 13 vuoden ajan, mikä on iso osoitus luotettavuudesta ainakin muihin kryptovaluuttoihin nähden. Bitcoin on kuitenkin vasta kasvutarinansa alkuvaiheessa, mistä johtuen sen arvo vaihtelee vieläkin suuresti. Se on rikkonut ennätyksiä muun muassa saavuttamalla biljoonan dollarin markkina-arvon nopeimmin ihmiskunnan historiassa. 

Raha, valuutta vai mikä?

Teoksessa Bitcoin-avain vapauteen esitetään, että jokainen raha tulee käymään läpi neljä eri vaihetta. Aluksi raha on arvokas keräilyesine, kuten aikoinaan kulta oli, ennen kuin siitä alettiin painamaan kolikoita. Toisessa vaiheessa rahasta tulee arvon säilyttäjä, jota vaihetta bitcoin käy läpi nyt 2020-luvulla.

Kolmannessa vaiheessa rahasta tulee yhteiskunnallinen vaihdannan väline, jota kyseinen kryptovaluutta ei ainakaan vielä ole. Tähän vaiheeseen on kehitetty lohkoketjun päällä toimiva Salamaverkko, joka pystyy käsittelemään paljon enemmän transaktioita, kuin pelkkä lohkoketju. Viimeisessä vaiheessa rahasta tulee arvon mitta, jolloin tavarat ja palvelut hinnoitellaan rahan mukaan. 

Kansainvälinen valuuttarahasto on määritellyt rahalle kolme ominaisuutta, jotka ovat lähes samat, kuin edellä kuvatut neljä eri vaihetta. Rahan tulee olla arvon säilyttäjä, mittayksikkö ja yleisesti tunnettu vaihdannan väline. Näitä ominaisuuksia parhaiten täyttää bitcoinin lisäksi kulta ja fiat-valuutat, eli esimerkiksi dollari tai euro. 

Fiat-valuutoilla on tällä hetkellä vahvin asema vaihdannan välineenä, mutta ne toimivat todella huonosti arvon säilyttäjänä. Kulta puolestaan omaan tuhansien vuosien historian, mutta sen käyttö vaihdannan välineenä on laskenut vuosien varrella. Kultaa ei myöskään enää käytetä tuotteiden hinnoittelussa, joka tekee siitäkin puutteellisen rahan. 

Tuottohistoria

Omaisuusluokkana bitcoin on tuonut omistajilleen satumaisia tuottoja. Alla olevasta taulukosta näet kirjoitushetkellä kootun taulukon, jossa on tuotot kuukausittain joka vuosi, kun järjestelmä on ollut käytössä. Oikeaan reunaan on koottu koko vuoden tuotot ja alimmalle riville eri kuukausien tuottojen keskiarvot. 

Bitcoinin tuotot kuukausittain ja vuosittain. Voitolliset kuukaudet vihreällä ja tappiolliset punaisella värillä

Taulukon oikeasta laidasta voi helposti nähdä, että noin 4 vuoden välein valuutta on romahtanut jyrkästi edellisistä huipuistaan. Tähän asti jokaisen romahduksen jälkeen on tapahtunut uusi nousukausi, jolloin tuotot ovat olleet ensiluokkaisia. Kuukausista selkeästi huonoin tuottojen osalta on syyskuu ja parhaimmat kuukaudet puolestaan ovat: marras-, huhti- ja lokakuu. 

Osakkeille tyypillisiä arvostustapoja ei voi soveltaa bitcoiniin, vaan sen hinnoittelua pitää lähestyä hyödykkeiden tavoin. Muita hyödykkeitä ovat muun muassa kulta ja hopea, joita louhitaan koko ajan lisää. Kun niiden kysyntä kasvaa, investoidaan lisää toimintaan, jolloin myös tarjonta kasvaa. Bitcoinia puolestaan on ennalta määritelty rajallinen määrä, joten sen niukkuus on ylivoimainen muihin hyödykkeisiin nähden.

Hyödykkeiden kysynnästä ja tarjonnasta voidaan muodostaa ns. varanto-virtaus-malli (eng. stock to flow model), jossa jaetaan kyseisen hyödykkeen olemassa oleva varanto nykyisellä vuosituotannolla, josta saadaan suhdeluku. Tämän varanto-virtaus-mallin avulla on pystytty ennustamaan bitcoinin hintakehitystä yllättävän tarkasti, kuten alla olevasta kuvasta nähdään.

Bitcoinin hinta logartimisella asteikolla sekä värit seuraavaan puoliintumiseen

Kuvassa esitetty bitcoinin kurssikehitys logaritmisella akselilla. Vasemmasta laidasta löytyy hinta, alhaalta vuodet ja oikealta sateenkaaren värit kuvaamaan aikaa seuraavaan puoliintumiseen. Hinta on tähän asti pyörinyt varanto-virtaus-mallin vuoden keskiarvon (ruskea viiva) ympärillä. 

Louhinta

Tuhannet tietokoneet ympäri maailman varmentavat transaktioita ja suojaavat järjestelmää hyökkäyksiltä. He saavat tästä palkinnoksi uusia bitcoineja, josta he usein myyvät osan suoraan markkinoille kattaakseen muun muassa louhinnasta aiheutuvia kuluja, kuten sähkölaskun. Louhintaa voi tehdä vaikka omalla tietokoneellaan, mutta nykyään se on harvoin enää kannattavaa, koska se vaatii paljon laskentatehoa tietokoneelta. 

Toiminnasta kannattavaa saa käyttämällä halpoja energialähteitä, kuten teollisuuden hukkaenergiaa tai uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi Islanti on bitcoin-louhijoiden suosiossa, koska siellä on paljon halpaa vesivoimalla tuotettua energiaa tarjolla. Sähkön lisäksi toiminnan kustannuksiin kuuluu tilavuokra sekä laitteet (Application Specific Integrated Circuit, ASIC), joita ammattimaiset louhijat pääosin nykyään käyttävät.

Louhintaan liittyy myös oleellisesti puoliintuminen (eng. halving). Uusia kolikoita syntyy vain ja ainoastaan louhinnassa, ja tämä palkkion määrä puoliintuu 4 vuoden välein. Tällöin myös uusien kolikoiden tarjonta puolittuu, kun louhijat eivät pysty myymään enempää, kuin mitä ovat palkinnoksi saaneet. 

Jos tarjonta puolittuu ja kysyntä pysyy samana, niin luonnollisesti hinta nousee. Nouseva hinta tekee louhinnasta jälleen kannattavaa, joka motivoi jatkamaan toimintaa. Tämä itseään ruokkiva sykli on ainakin tähän asti nostanut bitcoinin hinnan aina uusiin huippuihin syvienkin laskujen jälkeen. 

Nakamoto määritteli aikanaan bitcoinin varannon 21 miljoonaan. Tästä määrästä on nyt ensimmäisen 13 vuoden aikana louhittu yli 19,1 miljoonaa, eli jäljellä on vain vajaa 2 miljoonaa kolikkoa. Tasaisesti puoliintuva palkkio aiheuttaa sen, että viimeiset kolikot louhitaan arviolta vasta vuonna 2140. 

Miksi käyttää bitcoinia euron sijaan?

Suomalaisilla on erittäin haitallinen tapa välttää kaikenlaista pientäkin riskiä ja sulloa palkkatuloista säästetyt rahat “patjan väliin” eli käyttötilille. Suomen pankin mukaan suomalaisten talletuskanta, eli varallisuus käyttötileillä ja pienen koron säästötileillä, oli kesäkuussa 2022 jo yli 113 miljardia. Samaan aikaan inflaatio on ollut 7,8%, joka käytännössä syö suomalaisten ostovoimaa lähes 10 miljardilla yhdessä vuodessa, tilien korkojen ollessa 0-1%. 

Tämän voi kuvata myös käytännön esimerkillä ostovoiman laskusta. 2000-luvun taitteessa, kun markka vaihdettiin euroon, oli yksi euro noin kuuden markan arvoinen. Tuohon aikaan maitopurkki maksoi noin yhden markan ja nyt 20-vuotta myöhemmin samankaltainen maitopurkki maksaa jo yhden euron, eli kuusi markkaa. Vuosituhannen vaihteesta tilille säästetyillä euroilla saa nykyään yhden maitopurkin aikaisemman kuuden sijaan.

Onko kuluttajan siis mitään järkeä säästää varallisuuttaan, jos kerran sen arvo hupenee silmissä ja samalla rahalla saa joka vuosi vähemmän tavaroita ja palveluja? Oikeastaan ei ole, jos ei saa rahoilleen inflaatiota ylittävää tuottoa. Jos tuotto jää alle inflaation, on rahat parempi käyttää nyt, kun tulevaisuudessa. 

Tässä hyvin lyhykäisyydessään kuvattu ongelma, jota suurin osa ihmisistä ei ymmärrä tai ole tullut ajatelleeksi. Tämä on yksi niistä ongelmista, joita bitcoin pyrkii ratkaisemaan.

Rahan siirto ja kolikoiden säilytys

Länsimaissa rahan siirtäminen on yksityishenkilöillä lähes ilmaista. Kaikkialla maailmassa asia ei kuitenkaan ole näin ja se on itse asiassa suuri ongelma. Köyhistä maista kotoisin olevat menestyneet aikuiset joutuvat tällä hetkellä maksamaan jopa useita prosentteja palkkioita, kun he tukevat perheitään kotimaassaan. Hyödyntämällä bitcoinia nämä kustannukset tippuvat merkittävästi. 

Siirrot kestävät myös useita päiviä perinteisellä pankkisiirrolla, kun taas vaihtoehtoinen järjestelmä tarjoaa lohkoketjun avulla 10-60 min siirtoajan, joka muuttuu salamaverkoa käytettäessä jo sekunteihin. 

Omia kolikoitaan voi säilöä välittäjän palvelussa, ohjelmistolompakossa puhelimella tai tietokoneella, laitteistolompakossa, joka on käytännössä kuin USB-tikku sekä paperilompakossa. Yksinkertaisimmillaan varallisuuttaan voi siis säilöä paperilapulla, jossa lukee oma osoitteesi ja siihen pääsyyn mahdollistava avain. Tuhottu tai hukattu lompakko on mahdollista palauttaa varmuuskopion avulla, joka on yleensä 12 tai 24 sanaa.

Erittäin varakkaille tahoille on myös arvokasta, että varoja voi siirrellä helposti paikasta toiseen. Joskus esimerkiksi sota, luonnonkatastrofi tai muu syy yllättää ja on vain pystyttävä lähtemään nopeasti. Tällöin paperilapulla, puhelimessa tai laitteistolompakossa säilytetyt bitcoinit saa vikkelästi mukaan. Tämä olisi huomattavasti hankalampaa, jos varallisuus olisi kiinni esimerkiksi kultaharkoissa tai talojen seinissä. 

Energiankulutus

Valtamediassa uutisoidaan säännöllisin väliajoin bitcoinin energiankulutuksesta, joka toden totta on korkea. Erään tutkimuksen mukaan tämä energiankulutus olisi kuitenkin saatu kuitattua vain 0,25% maapallolla tuotetusta hukkaenergiasta vuonna 2021. Järjestelmä onkin siitä loistava, että louhintaa voidaan toden totta toteuttaa missä tahansa, joten hukkaenergiaa voidaan oikeasti hyödyntää prosessissa. 

Samaisen tutkimuksen mukaan louhinta aiheuttaa merkittävästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristöhaittoja, kuin fiat-valuuttajärjestelmä tai kullan louhinta. Fiat-valuuttajärjestelmä pitää sisällään niin monia eri osa-alueita, että sen kokonaisuudessa käyttämä energia on lähes mahdotonta laskea. Kuitenkin pelkästään pankkitoiminta käyttää noin 5-kertaa enemmän energiaa, kuin louhinta. 

Suuri energiankulutus itsessään ei tarkoita, että siitä olisi valtavasti haittaa ympäristölle. Muuan Elon Musk tuo usein esille, kuinka auringosta maapallolle tulee tunnissa riittävästi energiaa ihmiskunnan tarpeisiin koko vuodeksi. Tästä energia pitäisi vaan saada kerättyä nykyistä suurempi osuus aurinkopaneeleilla. Eri tutkimuksista koottujen tietojen mukaan louhijat käyttävät jo nyt 78% uusiutuvaa energiaa.

Nykyinen rahajärjestelmämme kannustaa säästämisen sijaan kuluttamaan mahdollisimman paljon ja nopeasti, jotta talous kasvaa ja voimme kuluttaa lisää. Vahva raha, kuten bitcoin tai kulta, voisi vähentää tätä liikakulutusta ja torjua tällä tavoin ilmastokriisiä. Kerroimme aikaisemmin enemmän vastuullisista sijoituksista toisessa artikkelissamme.

Tulevaisuus

Ainakaan itselläni ei ole ennustajan lahjoja, joten emme voi tietää miten tulevaisuudessa bitcoinille käy. Voimme kuitenkin mallailla potentiaalisia skenaarioita ja valita niistä kukin itsellemme mieleisen. 

Pessimistinen skenaario: Karhut ovat oikeassa ja kysyntä hiipuu radikaalisti. Keskuspankit luovat omat digivaluuttansa ja ihmiset hyväksyvät tämän täysin, eivätkä näe tarvetta toiselle hajautetulle järjestelmälle. Bitcoin jää yhdeksi kuplaksi muiden joukossa ja tosiuskovaiset hodlaavat omiaan hautaan asti. 

Neutraali skenaario: Nousu laantuu ja vuosituotot tippuvat pysyvästi matalammalle tasolle. Louhinta ei ole enää kannattavaa, kuin lähes ilmaisilla uusiutuvilla energialähteillä, mikä vähentää aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja parantaa mainetta. Valtiot lisäävät sääntöjä, joka helpottaa toimintaa. Volatiliteetti pysyy yhä muita omaisuusluokkia korkeampana, mutta matalampana, kuin aiemmin. 

Optimistinen skenaario: Yhtiöt ja valtiot alkavat hajauttamaan varojaan muiden omaisuusluokkien lisäksi bitcoiniin. Massiiviset rahavirrat nostavat hinnan pysyvästi yli miljoonaan, kun tarjontaa ei ole riittävästi. Salamaverkon käyttö yleistyy ja syrjäyttää luottokorttiyhtiöt. Varallisuuserot tasoittuvat, kun korkean inflaation maat adaptoituvat nopeammin uuteen järjestelmään. 

Näille skenaarioille on vaikea antaa eri todennäköisyyksiä varsinkin nyt, kun korot ovat nousemassa ensimmäistä kertaa kunnolla bitcoinin elinkaaren aikana. Tämän uuden rahajärjestelmän arvo on sen luotettavuudessa, avoimuudessa ja niukkuudessa. Nämä ovat kaikki arvoja, joita ikävä kyllä nykyinen rahajärjestelmämme ei täytä. 

Loputon elvyttämisen ja velkaantumisen mallin on jossain vaiheessa loputtava. Olemme edenneet tällä mallilla niin pitkään, että pehmeää laskua tuskin on odotettavissa. Jos uusi euro- tai finanssikriisi tuhoaa uskon nykyiseen järjestelmään, niin mihin kaikki varallisuus siirtyy? Tätä on mahdoton tietää, mutta 1-5% allokaatio omasta salkusta bitcoiniin voi olla hyvä vakuutus.

FAQ:

Voidaanko bitcoinia jäljittää?

Kyllä, kaikkien lompakoiden siirtoja voidaan jäljittää, mutta lompakon käyttäjän henkilöllisyyttä ei voida tietää.

Miten bitcoinin hinta muodostuu?

Arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Hinnan nousu saa ihmiset kiinnostumaan ja ostamaan, mikä ruokkii nousua entisestään. Sama toimii myös toiseen suuntaan. 

Mitä on bitcoinin louhinta?

Louhinnassa tietokoneet laskevat monimutkaisia laskuja, josta he saavat kolikkoja palkinnoksi. Louhinnan tehtävä on päivittää lohkoketjuun tapahtuneet siirrot sekä turvata järjestelmää hyökkäyksiltä. 

Mistä bitcoinia voi ostaa?

Kauppaa voi käydä suomalaisilla tai ulkomaisilla välittäjillä, kuten Coinmotion, Binance, Kraken ja Coinbase. Myös esimerkiksi Nordnet tarjoaa johdannaisia, jotka seuraavat kurssia pörssin aukioloaikojen mukaan. Lisäksi osa pörssilistatuista yrityksistä omistaa bitcoinia, joten niitä omistamalla saat epäsuoran altistuksen. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Microstrategy, Tesla sekä tietysti louhijat, kuten esim. HIVE, Hut8 ja Cleanspark. 

Missä bitcoineja voi säilyttää?

Kolikoita voi säilyttää välittäjien palvelussa, paperilla, ohjelmistolompakossa tai ns. kylmässä lompakossa, joka on kuin USB-tikku. 

Milloin bitcoin puoliintuu?

Edellinen puoliintuminen tapahtui vuonna 2020 ja seuraava puoliintuminen tapahtuu vuonna 2024. Tuolloin louhijoiden palkkio puoliintuu 6,25 => 3,125. 

Milloin viimeinen bitcoin louhitaan?

Arvioiden mukaan viimeiset kolikot louhitaan vasta vuonna 2140. 

Mikä on bitcoinin hinta vuonna 2025?

Eri lähteet ovat ennustaneet yhden kolikon hinnaksi 100 000$-600 000€$ vuodelle 2025. 

Kuinka kauan bitcoinien siirto kestää?

Lohkoketjussa siirrot kestävät yleensä 10-60 minuuttia, mutta Salamaverkkoa hyödyntämällä siirrot tapahtuvat sekunneissa. 

Voiko bitcoinia louhia omalla tietokoneella?

Kyllä voi, mutta se ei ole enää niin kannattavaa, kuin aikaisemmin. Noussut laskentateho ja kallis sähkön hinta tekee louhinnasta haastavaa nykypäivänä.

Saatat pitää myös näistä

Parhaat Bitcoin lompakot

Vertaa parhaita Bitcoin lompakoita (ilmaiset ja maksulliset). Tärkeimmät ominaisuudet listattuna. Löydä sinulle sopivin säilytysmuoto.

Pelastaako Binance kriisissä olevan kilpalijansa FTX:n?

Tiistaina 8.11. kryptomarkkinat saivat kokea jälleen yhden suuren pudotuksen vuodelle 2022, kun…